torstai 6. helmikuuta 2014

Iloinen onnistuja:))

 Hyvää torstaipäivää hyvät lukijat.

Täällä on ihan onnellinen mummo tai ainakin jonkin verran onnellinen,
sen verran kun aina ennenkin, mut uudesta hhmm...jutusta...nimittäin
tämä isoäidinneliö on miun uusin oppimis juttu.
En ole koskaan tykännyt tästä neliöstä, siksipä ei liene kiinnostusta sen virkkaamisesta.

Koitin monestakin ohjeesta sitä värkätä, mut ymmärrys oli tipo tiessään.
Hiivatti, lopulta hokasin katsoa ohjetta You tube sivulta videon ,isoäidinneliö.

Kyl miull oli hoopo olo, ku ei millään tahtont männä ohje lanttuuni. Onneks sitä videoo sai otettuu takasin päin ja kerrata ain ja ain uuvelleen. Lopult se rupes lyömään miun päähäni ohjetta. Mite voi olla joku juttu näin hirmusen vaikee.  Mut nyt mie onnittelen itteeni, hyvä mie!!

Mie oon kattellu toisten blogeista näit tekeleen kuvia ja jossain miun harmaassa aivonystyrässä jäi muhimaan, jot miekin koitan tehä näit neliöitä.
Hah, sopii vaan yrittää, kova jobi oli, mut ehkä mie täst yhest neliöstä saan tolkkua vastakin. Pittää vaan tehä samaan syssyyn muutama, ku viel on ohje muistis.

No sit tää toinen juttu, nää pitkän työn ja monen yön nähneet sukat.
Siin hyö nyt ovat valmiina ja toista sukkaa jäi vaivaamaan yhen raidan puute.
Mie en löytäny sitä lankakerää mistään ja lopulta annoin periks ja jatkoin ilman raitaa, mänkööt tuollasenaan, pahustako hyö yhtä raitaa kaipaavat. Sukat on kokoa 41 tai sinne päin, sukan saajaa ,ei taija ol olemassakaan. Niin tai jos vien Pelastusarmeijan kirpparille myyntiin. Vaan voi ol jotta heil on yli tarjontaa sukista. Lissää kuitenkin aion tehä, kuhan täst taas tokenen, täst neliön opettelun kaaoksesta!

Viel pittää kertoo siit koltun etsimisestä. Kävin samas liikkeessä ku aiemmin ja sovittelin mahottoman määrän kolttuja, ei sopivaa eikä mieleistä. Oli heilläkin kutistava vaaterekki, koska niin moni kolttu oli kireen sorttinen tai muuten eeii eeeiii sopiva. Myyjä jo melkein repi hiuksiaan: onpas tää taas se vaikee asiakas, mut lupas perjantaiksi etsiä varastostaan kesäisempiä kolttuja, jos niistä löytyis päälle pantavaa.
Oli näissäkin yksi suht'koht  mieluinen, tumman sininen kotelomekko ja bolero, ne sai vaik ostaa erikseen. Olisha niit enemmän vaihtoehtoja, jos olis rahaa käytettävissä, mut täs tapauksessa on tyytyminen vähempään.
Hohhoijaa, nyt mie taijan pistää pisteen ja jatkan toisella kertaa.

Hyvvää helmikuun jatkoa kaikille. ( meil pakkasta -6.5 astetta)




10 kommenttia:

  1. Hyvä sie, tuost se mummonruutuin teko alkaa, mie annan siulle vinkin jotta harjottele ilman lankoin vaihtoo, siis vaa yhel langal, silviisii saat juonest helpommin kii, nii miekii tein enne ko opin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh, mie jo virkkasin melkein kaks ruutua ja vaan kahella langalla, jatkoin toisel katkasematta lankaa, solmin ne sit takapuolelta keskenään kiinni, ei tarvii päätellä lankoja sen kummemmin eikä minnuu haittaa jos vaik somuja onkin. Tää eka ruutu ol sielt juutuupista ku hää vaihto lankaa kolme kertaa ainakin ja mie koitin pysyy perässä, siin kerros vaihtumis kohassa miulta meinas hermot mennä. En ite tykkää tuosta punasesta ruudusta, se on liian levoton. Senköhän takia mie niist en tykkää, ovat liika levottomia, mut saapas näkkee, mitä kenkä tekkee....

      Poista
  2. Minä oon aina inhonnut mummoruutuja, koska niissä on niin maanpenteleenmoinen päätteleminen. Ainaskin, jos tekee tommosia monivärisiä.

    Vaatekauppaan en edes uskalla harkita meneväni. Jäi semmoiset traumat taannoiselta Thaimaan matkalta: kysyin tavaratalossa myyjältä, että löytyisikö yhtä mekkoa minun kokoisena. Myyjä, semmoinen pieni ja taskukokoinen mininainen, puhkesi hysteeriseen kikatukseen ja osoitteli minua tärisevällä sormellaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa'a, onha näit muitaki ku inhoo mummoruutuja...mikä lie, mie tykkäsin tehä ruutuja vaan aina oikeeta, mut se vast on hidasta ja yöllä tekemäni ruudut, sai aamulla purkaa, oli niin sekasotkua ja silmukat hukassa, että silleen.,
      Olipa siulla huono kokemus, myyjäkin ihan pihalla. Inhoittavaa kohtelua ja täysin sopimatonta. Siellä ilmeisesti ei tunneta asiakaspalvelun sääntöjä ja kohteliaisuutta.
      Eipä minnuuka hymyilyttänyt, ei palvelun kannalta vaan kun ei löytynyt mekkoa. Kävin siinä viel kahdes myymäläs, ei niissäkään, sesonki ei vielä ole, sanoi toisen liikkeen myyjä. Jaa'a onpa mummon vaikee löytää kolttua.
      Niihä miul yllensä on, ku jotain lähen tosissaan etsimään, tulos on erittäin laiha eli ei mitään.... pahus jalakki on nii kippeet, ku seisoin sovituskopissa, päkiät ja kantapää varsinkin.
      Mut huomenna uuvestaan....jos olis edes se sininen mekko tallella....

      Poista
  3. niin on sorree ja korree ruutu ku mikä,siitä on hyvä jatkaa.mie sain nuhan ja keuhkoputken tulehuksen ja nyt ahistaa ko mikä,lääkärii pääsee vasta ensviikolla keskiviikkona,mutta ei auta ku kärsiä siihen asti.kyl sie viel mekon löyvät ku kiertelet ja katselet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu'u korree hää on muorinruutu.
      Miul tullee joka vuos ihan täs alkuvuuesta yskä ja yskittää niin penteleest, oikein takoo eikä heltiä . Mie oon saant lääkärilt niit Heinix allergia lääkkeitä, jonka napin otan, ku oikein alkaa ryvittämään ja paikat kutiammaan, kyl siitä vaa apua on, loppuu yskäkin muutaman päivän kuluttua. Sitä se allergiaa on nuhaa ei oo, mut yskä ketala kiusaa ja tätä on jatkunut monta vuotta täs tammi -helmikuun vaihteessa, ja myöhäsempäänkin kevvääseen, sieltä etelämpää tuuli niitä siitpölyjä taas tuo ja tääl myö heti kärsitään..ahdistuksesta ja yskästä. Pyyvä hyvä ihminen tätä lääkettä
      ´lääkärilt tai saaha sitä ilman reseptiä apteekistakin, lieneekö laimeempaa. mut suosittelen;kokeile, ei se anna jos ei otakaan:)..
      Mie täs yks ilta otin sellasen pillerin, ku joka paikka kutisi, sääret. selkä. käsvarret, nii hetken päästä män yskän kohtaus ja kutina huitsin nevadaan. oikein huokasin helpotuksesta...

      Poista
  4. Äskeinen kommentti katosi taivaan tuuliin :(

    Kiva kun sinäkin uskalsit kokeilla neliötä, varo etten jää koukkuun :)

    ps. käy napsasemassa sen koiran muistaakseni vasemmasta ylä reunasta. pääset sivulle jossa on tekstiä. Kopio ja liitä se. En vaan tarkkaan muista miten, kun on nykyään tuo pää niin tyhjä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anneli. Juu ruutua olen virkannut, sen valmistuminen käy aikas nopeasti, kun lopulta pääsin jyvälle:)
      Kokeilin kopsata ja liittää, en mie nyt osannut, koitan toisella kertaa.

      Poista
  5. Mukavaa kun oppii aina jotain uutta. Ei se oppiminen ole iästä kiinni vaan halusta =))
    Nyt varmasti syntyy kaikkea kivaa isoäidin neliöistä. On niitä vaan niin kiva virkkailla ja ovat mukavaa välityötä ja mukaan on helppo ottaa myös =))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niihä se on, uutta on kiva oppia, ukkoin kysy tännään, et mitä meinaat niistä tehä? Mie siihen; en tiijä, hää tuumas; pittäähän tietää mitä tekkee...nuo miehet...nuo miehet....Eihä se ain oo hanskassa mikä vänkyrä milloki muotoutuu, oon täälki lukenu monasti, et ei tullukka sitä, vaan tuliki tätä hhmm...tiijä niist sitte:)

      Poista