lauantai 19. maaliskuuta 2016

Näky huono, pillittää...

Kästyöni jaksaa taas olla hukassa, olen mie sen jo nettiarkistooni laittanut, mut siel se jossakin kyylää, eikä suostu näkösälle.
Oon tainnut sotkea bloginikin, profiilkuvakin häippäs  ku yritin saaha sitä toista blogiani näkösälle, turha vaiva itku siin vaa pääs, ja täshä mie oon kollottanut jo monena päivänä. Suoraan sanottuna vituttaa ku menee kaik persiilleen, joita yrittää tehä..
Avustajani joutus oikein työvoimatoimiston pakottamaan työhön ja mie, ku juur sain asiat hiukka järjestykseen ja vakinaistumaan...voi v..tprkkkk,,miun hermot lie kovast kireellä. Lääkäritki vaihtelevat verenpaine ja verenkiertolääkkeiätå ja mie tuun entist hullummaks ja itkuisemmaks...
Tähä varmaan tullee hirveesti virheitä, en jaksa alkaa tarkastamaan ja käyvä korjaamaan. Nii rankkaa se uuvelleen lukeminen on, koitan täs vaa muistin mukaan  säheltää näppäimiä.
Voiko mie voisin kirjottaa iloisemmist asioista, mut miun oloni on yhtä kaaosta, ei se juur herkullist ole. Tässä voin vaa todeta, että parhaat päiväni ovat takanapäin.

Virkkausta koitan tehä, muuten...miun peukalot on haavaiset ja lanka monesti painuu kippeest siihe kirvelevään haavaan, pitäis vissiin käyvä ees hoitajan luona nayttämäs niitä. Avustajaki sano. että peukalosi ihan nilellä..(nahattomana) hui..nahat veks..

Luulin jo löytäneeni kästyöni kuvan, ei löytynyt, mut samantapaisia virkkuupeittoja on kosotätin; Pagisen mitä pagisen.blogossa...
Mut näin tää menee...

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Maaliskuun mollia.


 Jaa'a entisaikoja, rouva on lähdossä talviseilausjuhliin, hiukset on kuin linnunpesä..no muuten vaatetus suht'normaalia, siihen aikaan pystyin käyttämään vyötäkin, ilman kummempia kuristuksia,nykyään pitää laittaa vyö, ettei farkut valahda haaroista alas( nykyhousuissaja farkuissa, kun on hiivatin korkee vyotärö,) mie jouvun kiskomaan pökät melkein kainaloihin. siks on vyö tarpeen, ylimääräinen haarojen pituus jää sit vyön päälle kaksinkerroin...

JJ juu, miul on toinenki blogi johon kirjottelen pakempia tai parempia juttuja, mutten saa sitä esille, mitä pitäis tehä...Aloitin blogin kirjoittamisen jo näkevänä ja ny on siihen tosi vaikeaa kirjoittaa, kuten yleensäkinkirjoittaa tai etsi netisrä jotain määrättyä asiaa..vo sapernaut..

Nyt pittää lopettaa. lähen laulamaan avustajan keralla. Kuullaan maaliskuun mollisointuja. ainakin kissaat laulelee lemmekkäästi.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Itsekin ko rönsylilja:(

Heippa kans ihmiset.
Nyt pittää kirjottaa, ko tuntuu kirjaimet löytyvän paremmin, ko muina päivinä.
Rönsylilja kesti koko talven, kuten ain kukkaset, mut kevät ku alkaa valostamaan, hellittävät ja kuihtuvat pois, tääki ryökäle kesti kolme vuotta,mut pari viikkoo sitten heitin rontinpois.

Pääsin lopultas Celianet.kirjastoon, ko sain uuden salasanan, entisen hukka vei ja muutenki on hirveen vaikee etsiä kirjoja, ku tuo näkö perskule tökkii.
Selasin kirjoja ja opin kyl hyvin käyttämään kaikkee, ku saan vaa selvää. Lajittelin kirjoja kansioo ja tilasinkin nuutaman, mut mie jo kännyllä maanantaina tilasin yli 20 kirjaa maximi on 30 määräaikana.elis n.kuukaudessa.

Hhmm oon täs ollu omis oloissa, en ny tyrkytä itteeni, siis tosi loukkaavaa tekstiä, mut mie annan sit takasin korkojen kans ko paikka tulee, ukko sanoi joskus ettei hää rollaattorimummojen kans seurustele ja sitte käi nii, et mie joutusin sellasen pelin  hankkimaan jo muutaman viikon päästä...olosuhteiden pakosta, ko näkö meni eka silmastä ja koiraa täytyi ulkoiluttaa pimeälläkin kelillä ja mie tarvitsin tukea kulkemiseen, en havainnut pimeässä, mahdollisia kuoppia ja muita epätasaisuuksia. On se niin merkillistä, että molempia silmiä tarvitaan havannoimaan asioita.Ei sitä lainkaan käsitä, kuinka tärkeät välineet nuo silmät ovat-.

Oon virkannu isoäidinneliöpeittoa, aloin virkkaamaan yhteen sivuun ja sit vastakkaiseen sivuun, edestakaisin yhen värisel langalla. Laitan tekeleen näytille.kuha saan velmiiks ja taas löyvän kuvat tietokoneeltani.

Tästä tuli melkein romaani ja lissääki olis kerrontavaa, mut käy näkö rajottamaan, mut tää on miun tunteidenki tuuletuspaikka,niiko otsikko kertoo; Turinoita..jotka on suuremmassa roolissa nykyään,ei ennää kästyöt oo pääasia blogin pystyssä pitämiselle. tällane rupattelu on tosi tärkeää,ku ei oo ennää ees koiraa, jolle aiemmin höpöttelin...

Kävin muuten LEENA LUMIN blogista poimimassa kirjojen
nimiä. joita lisää Celiakirjastossa kansiooni.

Nonnii uppista keikkaa ja mukavaa maaliskuuta pysyhän sie tolpillas liukkailla keleillä.