keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Ruusuja 7 ja nolla perään:)

Hih, tulipa yks virstanpylväs täyteen, Onpa outoa kun ikä alkaa seiskalla, oon nukkunut jo kaksi yötä entistä vanhempana
Vitsi sentään kun kameran säätö on taas pielessä, mie ku sitä vahingossa painelen, mut sain mie jonkinlaisen kuvan ruusuista.
Kukkia tuli myös pojalta vaikka heidän kans kaytiin vähän ajelulla. Pikku koirarouvakin pääsi mukaan. Siitä mie olin niin onnellinen, että sain rakkaan koiran mukaamme. Kaikki tietysti rakkaita ,mut koiran kanssa elimme kymmenen vuotta yhteiselämää.
Pittää mainita, että sukkatekeleeni on kohta kantalappu valmiudessa, saas nähdä, haaste käyp ain vaikeammaksi. Jos silmukka putoo, son selvä peli ja purku edessä._:(
Hiivatin pelakuut, ku eivät tahdo ees nuppuja?(en kyllä näekään vaik olisikin)  kaks kukkii kaks ei. miun pittää ostaa vaan uudet kukat, jos ostais ne vaaleanpunaiset. Oon sitä jo kovin harkinnut.

Ko vain muistais ostaa:)
Iloista juhannusta kaikille, muistakaa nauttia runsaasti grillimakkaroita, son terveellistä ja täynnä hyviä rasvahappoja ja vitamiineja:) Hihhih, uskotkos näit juhannusjuttuloit:)

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Voiko parvekkeella talvehtia kukka,puu tms?

Kaljasjärven ilta hetkinä 2014

Lauantaita 18 kesäkuuta.

Heitinkin jo kysymyksen otsikossa.
Kon vein isän haudalle kirjavalehtisen kuunliljan, voisko sellanen talvehtia avoparvekkeella ja millaisessaruukussa.
Luin jostain aiemmin, että jottain puitaki voi parvekkeelle laittaa ja hyö siel talvehtii.
No en oo enne mittään laittanu, ehkä en nytkään, kohan kyselen.
Minnuu nii ottaa pattiin ko mittään ei itellä oo jotta vois vähä puuhailla kasvien kans. Tuolloin ko oltiin vuokramolil ol kiva laitella kukkasii ja mönkiä pienessä pihapiirissä, nyt ei oo mittään. ja mie en taho sopeutua ku muutoksia on tapahtunu, mut kielteiseen suuntaan.
Ku tulsivat noi parvekkeen remontoijatki, et sais rauhas laitella sitä mielensä mukaan, parveketta, mut ei oo mittään kuulunu, mennee koko kesä taas ootellessa ja ku niit kesiä ei liene ennää nii paljo edessä tääl kotona, silt miust tuntuu ja ainaski voimat ja into hiipuu vuosien kuluessa. Mittään ei kyl tiijä etukäteen, et siin mielessä on turha panikoida.
Mut niihä tuo näköki män ihan kelvottomaksi parissa päivässä, kaik käi niin noppeesti ja pysyvästi mie jäin pimentoon.
Mut onha jottain saattumuksia olt; oltiin marketis ja koitin löytää paprikan vaakanumeron, ukko sen sit miul sano ja mie pyörähin vaakalle, tuijotin aikani numeroit ja löysin mielestäin oikean. Käännähdin siit ja melkein tartuin miestä käsvarrest,tokaisin kato onks tää nyt oikein, hää vastas, oikein on ja sillo mie havaitsin vieraan miehen, pyysin kauheest anteeks mut hää sanos, että kyllä se on sittenkin oikea lappu. Mie mutisin jottain hänel, et samanvärine takki..ja liukenin ukon viereen. Hää ol kaikes rauhas kerräämäs perunoit pussiin.
Kyl minnuu nolotti, taisin ihan punastuakin, ko silviisiin käin vieraan miehen hihas roikkuman.
Tää on kyl ensimmäisii kertoi ko miul on käynt tään näkövamman aikana, Mut tuskin jäänee viimeiseksi.
No nii taas tul pitkä kirjotus, miul ko sanoja puhaltaa yleaikaa, tälviisiin ei tarvii korviaan tukkia,niiku ukko joskus tekkee ei mukamas kuule mittään.
Mitenkähä mie oon tuommosen huonokuulosden ukon löytänny, mie sokkee hää kuuro;(

Soon moro.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Viikoa vailla.

Hei kaikille.
Laitankin tällä kertaa kesätukka potretin
Kyllästyin niin  poskilla roikkuviin hiuksiin päätin kohentaa ilmettäni hiusten leikkuulla ja väriraidoilla. Viikon pääsrä on minulla täydet kympit vuorossa. En juhli, inhoan juhlimmista. en koskaan ole pitänyt omista juhlistani, toisten juhliin kyllä menen, joskus ihan mielelläni.

Niin, jotkut juhlii, toiset ei.
Elämässäni on ollut paljon asioita, joita ei juhlimisella paikata. Se on turhaa teeskentelyä, jopa hautajaiset ovat kylmä tilaisuus kaukaisine tuntemattomine (sukulaisineen)vieraineen. Vain aivan läheiset kenties tuntevat aitoa surua tai juhlissa aitoa iloa.Tämä on minun mielipiteeni, monet suuret ja kalliit juhlat, ovat vain ruoka-ja ryyppyjuhlat monille tutun tutuille,tunteettomille ihmisille,
vaivautuneena hymyilevälle joukolle yhdentekeviä ihmisiä.

Jaa'a mikäs meidän on ollessa. kesä alkaa olla kauneimmillaan, enkä minä pysty nauttimaan kaikesta kauniista jota kesä tarjoaa.
Voi tätä katkeruutta, joka mieleni täyttää. Phyi phyi pois se minusta.


keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Minun näkemislaite pääsee julkuksi:)

 Heippa hei kesäkuus 2016.
Voi ku on taas vaikeeta saada sivun kirjoittelu toimimaan.
Sain kuvat hyvin siirrettyy, mut sit teksti meni johonkin hukkaan..kkkkrrrr. Sainpas taas valitella:(

No täs on miun lukulaite jolla pystyn vähän lukemaan, esim. lääkepaketin ohjeen yms pientä lyhkäistä tekstiä. On tää tarpeellinen laite, vaikka lukeminen on joka tapauksessa vaikeaa enkä jaksa pitkiä kirjoituksia lukea. Kyl lehdistäkin voin pikkasia pätkiä lukee, kun tuntuu siltä että jaksaa keskittyä tekstiin ja kuviinkin.


 Laite on aikas iso, vie tilan puolen ruokapöydästä, mutta muuta pöytää ei miulla ole, enkä halua sijoittaa laitetta vasten valoa, esim.ikkunan eteen siten että itse olen kasvot ikkunaan päin.


Tässä on kuva suurennos n, muutaman napauksen verran

ja tässä isompi suurennos, kuten näät, toinen tyttö ei mahtunut enää  kuvaan. Tässä laitteessa suurennos pysyy melko selvänä, mut suurentaessani tietokoneen näytön ohjelmaa, se menee erittäin epäselväksi, etenkin kuvat häviävät sotkuiseksi väreiksi.


Parvekkeeni pelakuut ei tykänneet tulla meille. pari kukkasta on jäljellä, enkä pysty näkemään, onko ees nuppuja. Avustajani vois katsoa, mut hän arastelee kovin tätä korkeutta 6:s krs.
No pittää ostaa uudet pelargoniat tai muita kukkasia... ai niin ostin samalla kertaa kaksi punaista petuniaa, jospa ne toisivat kukinnallaan miul iloa.

Ja takaisin kotiin, kuullaan:)
On muuten auringon paistetta, myrskystä ei ole vielä merkkejä, vaik tuuleekin puuskittain.