maanantai 28. lokakuuta 2013

Kesäkoivu:)

Heippa, tässäpä kesän muistoja tälle päivälle, kun keltaiset lehdet maan peittää.
Lenkkipolkumme varrella on suuri koivikko, tässä vaan osa siitä.

Uusia käsityökuvia ei vaan ole, kun valmista tekelettä odotellaan.
Kummallista, olen eilen ja tänään tuntenut normaaliajan vaikutuksen: olen selvästi pirteämpi ja innokkaampi, ehkä kohta puoleen syntyy käsitöitäkin.
Eilen koirulin kanssa kierrettiin pidempi lenkki, kun hää tykkäs minnuu kävelyttää. Pihalle tullessamme hää kyykki pissiä mont kertaa ja mie jo pelkäsin, jotta pissatauti on tulossa.
Näillä märkäkelillä en kovin hänt kuletakaan, eikä tahokaan kuleskella, niiku oon kertonutkin.  Tassu pesut on joka kerta ja sit paan häne pääl sellasen levvestä hihasta värkätyn mekon, jotta mahapuol saap lämmintä, ku karvat on märkänä.
Tyytyväine on mummo mekkoonsa, ei revi pois, on  nii tottunu pukemisiin ja " vaatteisiinsa". Pari kertaa on koiramummo ollu leikkauksessa ja hänel on ollu sukka jalas ja rintakehä kääreessä, nii ja koirankauluri, ettei pääse haavaa nuolemaan.
Kauluri on sellanen muovinen iso suppilon mallinen ja mont kertaa se hänen kaulassaan on ollut, milloin mistäkin vaivan syystä. Voi ressua, pientä, minnuu välil nii säälittää..myö häne kans lattialla maattiin yöt, ku hää sairasti, eikä saanu hypätä sänkyyn eikä mihinkään. Siin lattialla ollessani pääsin vahtimaan, ettei rouva hyppää. Siin hää ressu makas miun vieressä, ihan pääni vieres ja kylessäni, muovitötterö kaulassaan vaan rapsahteli. Kovasti oli kipua, niin miullaki ku ite potilaalla. Toist viikkoo mie häne kans makasin patjan päällä lattialla, siin miul oli petipaikka. 

Kiersin tännään kirpulla, en kuitenkaan mitään löytänyt, mut sain hypistely intoni vähentymään kerta käynnillä, sit viel kävin kaupassa ruokaostoksilla.
Viime viikko meni sairastaessa, nyt tuntuu vaiva parantuneen. Olkapääkin on hyvän tuntuinen, kun vielä toisen saa kuntoon...milloin... milloin..

Myrskyä ei meil päin viel oo, tuuli käy kaakosta ihan normaalisti, toistaiseksi.
Jaa' a jatkanki toisella kertaa, olisha näit juttuja kerrottavaksi, ain ei jaksa kirjoittaa...eikä juttu luista..
Hyvvää talviaikaa, siis, normaaliaikaa, blogi ystävät:)

6 kommenttia:

  1. Ei tullutkaan myrsky, hiukan yöllä tuuli ja sähköt oli jonkun aikaa poissa, just vessareissun ajan, kännykän kanssa sitten hiippailin.Mies kun oti taskulampustani patterin tuohon tietokoneen hiireen, sano vielä ettei ne sähköt kuitenkaan mene.
    Harmaalta näyttää ulkona.
    Miun on pitänt monta kertaa kysyvä jotta mist päin siun juureis on ko kirjuttelet meikäläisittäin?:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei. Ei tullut myrsky meillekään, hyvä niin. Niin, miun vanhemmat ol evakoit Viipurista ja hyö män naimisiin 1943, mie synnyin myöhemmin hämeessä Tampereella.Oon lapsuuteni ajan kuullut karjalan murretta ja jäähän siitä lapselle jottain mieleen, varsinkin ku koulussa hämäläiset mukulat ain kiusas. Mie kyl opettelin sanomaan;mää ja sää ym hämeen murteen sanoja. Silviisiin mie oon siit lähtein puhunu, mut parikymment vuotta sitten, yhen naisystävän kans alettiin puhhuun mie ja sie " kielel, hää ol Elimäeltä kotosin. Silloin vähän elpyi tämä karjalanmurre sanastoni. Lissää ain muistaa, ku alakaa kirjottammaan. En mie puhu ollenkaan, sitä en ossaa, mut niiko sanoin, täs kirjottaessa tullee mieleen sanoja, joita vanhempani käyttivät.
      Voi noita aikoja, lapsuuden herkkiä ja varhaisnuoruujen iloisia tanssireissuja:)

      Poista
  2. Ei näy myrskystä jälkeäkään täällä Kainuussa. Parisen viikkoa sitten oli kova myrsky, oli sähköt poikki ja puita kaatuili. Mutta harmaata täällä on ja sataa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ilma tuntuu hieman viilentyvän, koirulin kanssa lenkillä ollessa, tuuli puhalteli laiskasti lounaasta, mutta oli kylmän tuntu. Mereltä suoraan tähän kolkkaan. Millaista on Kainuussa, olen sellaisessa luulossa, ett lunta talvella paljon ja erämaita runsaasti. Onhan muissakin maan osissa korpimaisemia, mutta ei miul ole näkö- eikä vierailunäkymiä. Hyvin vähän on Suomessa kierretty, ulkomailla ei ollenkaan, minnuu ei ole kiinnostanut, kuhan ois saanu oman maan paikkakuntia kierrellä, mut nekin matkat ovat tässä lähikunnissa ja kaupungeissa. Lapissa olen muutaman joulun viettänyt, Pallastunturilla, voi mie tykkäsin, pakkasti oli - 35-43 astetta. Oli se kireän kylmää, erillaista kun täällä rannikolla. Ja kynttiläkuuset, pitkät hoikat, jottei tykkylumi pakkaannu oksille. Iltasella oli sininen hämärä ja kahlattiin jouluaattona metsäkirkkoon, pastori piti hartaushetken jouluaattona, juhlaruokailun jälkeen, Sitten oli mahtavat siniset, keltaiset, revontulet. Oi kaunista ja muistoista, menisin sinne vieläkin....
      Tänään aika kiva päivä, harmaata oli , mut päivällä ihan lempeää keliä.
      Mukavaa viikon alusta aikaa Sinulle:)

      Poista
  3. Minä taas ole sellainen kesäajan ihminen. En meinaa syksyllä tottua normaaliaikaan !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, mie oon keskikesällä syntynyt ja oon aina tykännyt kesäajasta, mut nykyisin tuntuu liian kuumalta ja miul on tuskainen olo. Kesäaikaa siirtyminen oli töissä ollessakin ihan kamalaa, mie yhtään tykänny, ku piti kuudeksi joka aamu mennä töihin, todella rasittavaa keholle ja mielelle. Talviaika tuntuu mukavalta, lumineen ja pakkasineen:)

      Poista