Huivin kuvan löysin vihdoinkin näytille.
Onpa mukava vähän kirjoitella, ku tietsikka tekee taas näppäilyllä suuremman tekstin:)
Vaan marraskuu pukkasi kauhean riesan esille, ihmettelin jo muutamia päiviä sitten pikkuista liikehdintää keittiön työpöydällä ja jossain vaiheessa vähäinen näkökenttäni havaitsi liikkuvia vilkkaita otuksiavoi pprrrkäle. Pyydystimme Marin kanssa veitikat lasipurkkiin ja testattavaksi labraan...eilen sain sieltä soiton että tuholaiset ovat riisihäröjä, voi apua.. sain ohjeet taistelusta niitä vastaan. Ovat vaikeasti torjuttavissa.Olin eilen illalla niiiiiiin stressaantunut, etten kyennyt keskittymään edes äänikirjan kuunteluu ja korvankin tinnitus vaivaa sunnnattomasti streaantuessa:( Teki mieleni kirkua suureen ääneen, ku juur täs vähä on selkiintyny nuist näköasioista.
Voi himpulan vitjat....edellinen riesa oli muutama vuos takaperin, hinkalokuoriainen, mut se oli helpompi torjua, kun olin vielä näkevä ja pystyin itse tekemään torjuntatyön läääh.puuuhhh.
Että mukavata marraskuuta, sitä en rakasta, mut sietää täytyy..
