Syyskuussa 2017 muistellaan.
Mummokoirani kävi poikani kanssa minuu tervehtimässä, pikaisesti tosin, kun mie kanapää jätin kotiavaimen lipaston päälle eteiseen. Kohta sen hokasin, mut vahinko ol jo tapahtui, onneks toinen poikanen oli kotona ja sain apua. Olen vähän talon ukkoja moittinut avaimensa unohtamisesta ja nyt pilkka käi ommaan nilkkaan.
Täällä vaan asiat rullaa etteenpäin ja häiriköivä naapur on saanut varoituksen isännöitsijältä sekä syytteet kunnianloukkauksesta ja kotirauhan rikkomisesta, mie ne hänelle hankin ko mie olin herjauksen ja huorittelun kohteena. Toiset asukkaat saavat nyt myös olla rauhassa ku häiriköijä sai yhtenä yönä virkavallan ovellensa,ku hakkas aamuyöllä nii hiivatisti seinään, kuvittelee kuulevansa sopimattomia ääniä miun huushollista kaiket yöt...mut sairas hää on, en tiedä kuinka hänet sais hoitoon. Poliisitki sanoi, et pittää vaan ottaa isännöitsijään useita yhteydenottoja, et jos sais mummon hoitoon tms.
Yhtenä päivänä hää haukkui posteljoonitytön, ku tyttö hänt tervehti, yks ukko oli kuulemassa tämänki haukkumisen.
Tällasii reippait mummoi tääl assuu, onneks muut on suht selväpäisii. Saas nyt nähä miten tää kaik järjestyy...mie sit pallaan asiaan myöhemmin, iha tää tuntuu jännityskertomukselta, tosielämästä:)
Mukavia syyskuun päivii teil kaikil.