..on niin hiljainen

koti yksinäisen

on kuin puuttuisi siunaus sen

älä huoliisi jää 

nosta pystyyn taas pää

joka hetki sun kanssasi käyn.

Hyvää Joulua.

Jännityksiä.

Lauantaina 16 joulukuuta 2017.

Olen viimeksi kuunnellut äänikirjaa:
James Peter; Kirottu talo. Oli se aikamoinen kauhukirja, jota illan viimeksi yötä vasten, tapahtumia ilmestyy öisiin uniinkin.

 Muistelin saunareissullani, lapsuuden aikaista yöllistä jännittys juttua.
Olin koulukaverin mummolassa, saunoimme, uimme ja jäimme yöksikin vanhaan taloon.Lukitsin oven "reikelii"vanha lukko jossa oli pikkuinen vipu jolla sai oven lukittua. Tyttökaveri nauroi minun varovaisuudelle, mutta yöllä havahduin laahaaviin askeliin, jotka päätyivät ovemme taakse ja oven vanhaa avainta yritettiin kiertää. Tönin Siniä: joku on oven takana, hän vain mumisi ja sain yksin kauhuissani tuijottaa ovea.
Lopulta hitaat askeleet poistuivat, enkä kuullut edes muiden ovien avautumista tai sulkeutumista.
Öinen vierailu ei selvinnyt ja myöhemmin kesällä Sini pyysi, mentäisiinkö mummulaan, mutta minä kieltäydyin, uimassa käytiin siellä siihen ne vierailut jäivät.

Tänään saunan pukuhuonessa ollessani, pesuhuoneen puolelta kuului aikas kolina...hmm....tiesin että lattiakuivausmela oli kaatunut, nostin sen takaisin seinää vasten. Ikäänkuin "kummitus" olisi hypännyt äänikirjasta, mutta minä itsekseni vaan hymyilin..muistolle, kesäseikkailustani.
No tämä juttu on vain yksi monista seikkailuistani joista tarinoita kyllä riitäisi.

Illan rauhaa, hyvät ihmiset

Joulu-ukko JO KOLMEN vuoden vanhana:)

Joulukuun 12 päivänä 2017.
Edit.
Sainkin lopulta selvän joulu-ukon iästä kun sain kuvan niii'in suureksi, jotta pystyin tulkitsemaan vuosiluvun, joka on 18.12.2014, näinkö:)

Niin on ikääntynyt joulu-ukkokin.

 Olin yksin viime joulun ajankin, kun ukko oli sairaalassa.Tänäpäivänä on tähtena taivaalla, uskon näin, sytytän kynttilän, lähetän liekin tuikkeessa hiljaisen huokauksen.

Vieläkään en ole uusia sukkakuviani löytänyt, kameran muistikortti on rikkoutunut, poikani lupasi tuoda uuden kortin,milloinka hän ehtii, on niin kiireistä näillä nykyihmisillä.

Miulla on aikaa ihan haitaksi asti, ei tarvitse kiirehtiä minnekään, aamulla lojuu sängyssä pitkään, kun ei ole paljonkaan tekemistä. Oikeastaan on aika kurjaa, kun näkö on niin huono.
Kuitenkin yritän ahertaa ruokapuuhissa, tiskaan, laitan ruokaa, tällaisia arkisia askareita joiden tekeminen vaatii minulta voimia ja varovaisuutta. Aiemmin tällaiset homman olivat itsestään selviä ja niistä selviytyi nopeasti ja vaivatta. Nyt on toisin. valitettavasti en ole sopeutunut näihin muutoksiin ja tunnen välillä suurta katkeruutta, en vaan pääse yli näistä koetteluksista.
Koetan ajatella lapsiani ja heidän lapsiaan, kaikki he ovat elämäni parhaita asioita, muut asiat menevät siinä sivussa elämän läpi kahlatessa.

Valoisampaa aikaa odotellessa, lumisia joulun ajan odotuksia kaikille.

Kaunista, värikästä.

Joulukuun kolmas 2017

Oijoi, pihlajanmarjakuva kun ei onnistunut sukkakuvien tallennus tietsikalle.

Joulu on jo ovella, niin tää aika hupenee tosi nopeasti. Uudessa kodissa olen asunut jo yli yhdeksän kuukautta, kotiutuminen vaan on hidasta, asuinhan entisessä kodissa 40v. Jaa'a kyllä vaan pitää yrittää sopeutua, kun mikään ei ole ennallaan ja elämän tilanne on vaatinut aloittamaan uudelta pohjalta.
Tosiasia se, ettei elämässä mikään voi säilyä samanlaisena vuosikausia vaan uusia tilanteita tulee ja muistot jää taakse eikä niihin saa jäädä murehtimaan.
Täältä nukkui pois, syöpäsairas nainen. Hän oli jo neljäs asukas 9:kk aikana. Melkoisen vauhdikasta, täällä asukkaiden vaihtuvuus, kaksi asukasta on saanut paikan hoitokodeista ja uusia asukkaita on tullut taajaa tahtia.

No mikäs tässä auttaa.
Joulukuusi on porrasaulassa ja luonnon kuusíssa pihalla on myös kynttilät tuikkimassa.
Ensi tiistaina vietämme itsenaisyyspäivän aattoa, kakkukahveilla ja pientä ohjelmaa on luvassa.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Sukkakuvia ja helpotusta.

 Keskiviikko 8:s marraskuuta 2017.

Helpotuksen päivä, keuhkokuvissa ei enää ollut merkkiä muutoksesta ja röntkenlääkäri oli lausunnossaan todennut keuhkoputken paksunnosta aiheutuvia varjoja tai jotain sinnepäin, mut mikä uutinen, pahempia muutoksia ei siis ollut. Arvaatte kait helpottuneen oloni, ei vielä viikate ole kurkulla.

Siitä ilosta laitoin ihan kaksi kuvaa uusimmista tekeleistäni ja uutta olen vaivalloisesti värkännyt, miehen sukka on aina iso haaste minulle heikkonäköiselle, olen jo muutaman kerran joutunut purkamaan jne.vaan sisulla painan menemään.

Poistunkin kutimeni ääreen, että avustajani mies, saisi sukkansa ennen joulua;)
Mukavaa marraskuuta hyvät ystävät.

Jos sittenkin: SUKKKAsatoa:))

 Torstaina 26 lokakuuta 2017.

Hei hyvät ystävät.
Melkein tasan vuosi sitten toimitin ukon sairaalaan ja nyt olin itse kontrollikuvssa keuhkoissa oli, pari viikkoa sitten ,vaakea läiskä, jonka vuoksi nyt kuvattiin uudelleen. Toivottavasti ei ole kuitenkaan vakavaa, lääkäti soittaa marraskuun alussa ja kertoo uuden kuvauksen tuloksen.

Olen kuitenkin kutonut avustajalleni pitempi vartiset sukat ja orassi/mustaraidalliset sain äskettäin valmiiksi.Taas aloitin uusia sukkia.

Vein pati sytomyssyä ja kahdet sukat lähetettäväsksi Sat.k.keskussairaalaan ja kaksi vauvan peittoa myös samaan paikkaan. 

Tulipa erikoista tekstiä, sotkin tietokoneeni ohjelmat enkä vieläkään ole ihan kartalla niiden sotkujen takia.

No nii laitanpa kuulumisia myöhemmin, kun asiat edistyvät.

Mukavia päiviä teille blogini lukijat, hymyillään:)

Ihana reipas mummokoira:)

Syyskuussa 2017 muistellaan.

Mummokoirani kävi poikani kanssa minuu tervehtimässä, pikaisesti tosin, kun mie kanapää jätin kotiavaimen lipaston päälle eteiseen. Kohta sen hokasin, mut vahinko ol jo tapahtui, onneks toinen poikanen oli kotona ja sain apua. Olen vähän talon ukkoja moittinut avaimensa unohtamisesta ja nyt pilkka käi ommaan nilkkaan.

Täällä vaan asiat rullaa etteenpäin ja häiriköivä naapur on saanut varoituksen isännöitsijältä sekä syytteet kunnianloukkauksesta ja kotirauhan rikkomisesta, mie ne hänelle hankin ko mie olin herjauksen ja huorittelun kohteena. Toiset asukkaat saavat nyt myös  olla rauhassa ku häiriköijä sai yhtenä yönä virkavallan ovellensa,ku  hakkas aamuyöllä nii hiivatisti seinään, kuvittelee kuulevansa sopimattomia ääniä miun huushollista kaiket yöt...mut sairas hää on, en tiedä kuinka hänet sais hoitoon.  Poliisitki sanoi, et pittää vaan ottaa isännöitsijään useita yhteydenottoja, et jos sais mummon hoitoon tms.
Yhtenä päivänä hää haukkui posteljoonitytön, ku tyttö hänt tervehti, yks ukko oli kuulemassa tämänki haukkumisen.

Tällasii reippait mummoi tääl assuu, onneks muut on suht selväpäisii. Saas nyt nähä miten tää kaik järjestyy...mie sit pallaan asiaan myöhemmin, iha tää tuntuu jännityskertomukselta, tosielämästä:)
Mukavia syyskuun päivii teil kaikil.

Venetsialaiset meren lähellä:)

 Maanantai elokuun 28 päivänä 2017

No niin olipa meilläkin juhlat ulkosalla:Osallistujia oli liki 40, ohjelmaa oli myös, ( kvartetti HELMIS; äsken perustettu, Heidi, Elma, Mirkku ja mie.)  neljä talon asukasta, lauloimme muutaman laulun  ja taloyhtiö tarjosi pientä purtavaa ja HOIVAPALVELU MIMI sponsoroi juomat,kivennäisvedet, jaffat ja pepsit. Kaikki muut järjestelyt, ruokien hankinta, terjolle laitto, makkaran grillaus koristelut yms. hoiti asukkaana oleva meidän kaikkien kaveri ja puuhamies ARI. hänelle suuri kiitos juhlien onnistumisesta.
 Ja kaikesta vapaaehtoistyöstä, neljän talon asukkaiden viihteeksi.
Tämä energiapakkaus, on kesän aikana valmistanut ja hoitanut kukkaistutukset, maalannut talojen pihoilla olevat penkit, muutaman pöydän, ja monenlaista meidän iloksemme. Hänellä on suunnaton idearikkaus jota soveltaa milloin missäkin asiassa.

Kuulemisiin ja hymyillään ku tavataan;)

Pitkäjalka luonnonluoma

Keskellä viikkoa 16 päivänä elokuuta 2017

Kyllä tuulee, puuskittain ja ilman puuskia. Eipä ole veneilijöilläkään helppoä:(

Kesä on pian takanapäin varsin heikko kesä ollut, viileää ja tuulista.
Sisätiloissa on senään mukavan lämmintä ja rauhallista, ( mitä nyt rakennustyömaalla tuossa vieressä, paukutellaan ja sellaista kolinaa päivisin) niin että muuten on rauhallista! Kuuntelen äänikirjoja ennen nukkumista, sängyssä on mukava kuunnella kuulokkeilla tai ilman.
Olen tykästynyt rikostoimittaja JARKKO SIPILÄN ja MATTI REMEKSEN dekkareihin.Rakkaustomaanit on taakse jäänyttä. Romantiikka ei enää sytytä:( Kirjoista ainakaan.
Jännitys sen sijaan on tullut ihan hiipien elämääni, dekkareiden muodossa. Eilen taas tilasin CELIA-NETISTÄ lisää jänntystä. Äänikirjan lukija on erittäin tärkeä, valitsen monesti kirjan ihan lukijan mukaan, erittäin miellyttävä lukija on TUOMO HOLOPAINEN. tuttu ääni TV1 -AVARA LUONTO ohjelnista.
Vähän on täällä tapahtumia, viikottain käy ambulanssi hakemassa sairastuneen joskus taas tuo kotiin toipumaan. Toisinaan vapautuu asunto ja uusi asukas saapuu, toinen lähtee, toinen tulee, näin se kiertokulku jatkuu.

No, näillä mennään kukin vuorollaan.

Pilvien sinfoniaa

Lauantaina  29 heinäkuuta 2017

Eilen pilvet antoivat sateen sinfonian
vettä satoi roimasti ja ukkonen paukkui
tosin melko lievillä bassorummuilla, pitsiviikon juhlijat saivat ,melkoisen kasteen.

Elämäni alkaa asettua uomiinsa uudessa kodissani.
Paljon olen istuksinut ulkona ja turissut talon väen kanssa, jollaista ei entisessä pihapiirissä ollut tapana, jokainen pysytteli omassa lokerossaan ja sattumalta tavattaessa, moikattiin
Täällä tosin tiedetään naapurin asiat aika tarkasti, eräs asukas on erittäin utelias ja on sellainen juorru-ukko, joka kulkee talosta toiseen, kertomassa uusimmat ja kuumimmat jutut.
Mukavia heinäkuun viimeisiä päiviä, ollaan taas kuulolla;)

Tekstitesti:)

Voi kauhistus millainen teksti ja rivin väli syntyi edelliseen kirjoitukseeni,ja kamalan pienet kirjaimet.

Käytiin kirpparilla ja löysin pari pikkutaulua seinälle.

Ja nyt jännittämään, millainen on blogisivuni täs iltasella;)

Päivästä toiseen

Perjantaina 7 heinäkuuta 2017,
Synttärikukkasia tällä kertaa.

Ukon haudalle vein persikanvärisen neilikan,
valkoinen oksaneilikka oli ihan hyvässä kunnossa, joten laitoin uuden kukan samaan vaasiin. 

Olen ollut tänään hereillä klo. neljästä asti, uni ei tullut uudestaan ja keitin kahvit viiden aikoissa.
Kesäflunssa on rieponut kovan, kuivan yskän myötä. Käsityöt ei suju ollenkaan, toista vauvanpeittoa olen pikku hiljaa kutonut. 

Avustajani laittoi hiuksiini raitaa, vain hieman otsalle ja taakse pyörylää ympäröiviin hiuksiin, kivaa piristystä mielialaankin.
Tänään mennään kirpparille piitkästä aikaa, pääsen hypistelemään  kaikkea kivaa:)

Helteistä heinäkuuta, aurinkoa, varjoa ja iloa;)

...kun kaikki ohi on..

       
       Minulle
       sinulle
       meille kaipaaville
 

Yx vauvanpeitto

Sunnuntaina 4 kesäkuuta 2017, aurinkoinen viileähkö tuulinen.

Yhden vauvanpeiton kudoin paksusta langasta 50/50 villa- ja akryyli sekoitelangasta peiton koko on 65x65cm en kuullut tadio-ohjelmasta.  minkä kokoinen peiton tulee olla, koten arvelin pikkuisen siihen neliöön mahtuvan.Harmitus oli vaivana, kun langassa oli solmuja ihan liikaa.Kehtaanko ees toimittaa peittoa toinittaa .

Kaksi kuukautta on kulunut ukon kuolemasta
Niin aika kulkee ja muistot haalenee ,on elettävä omaa
 elämäänsä.

Hyvää kesämieltä kaikille

Mäntymetsän kyyneleitä.

Torstaina toukokuun 11 päivänä 2017

Niin kyynelöi ikkunani takana metsäkin, itki kanssani 
nukkui kanssani uneen,
lumityyny rosoisen kaarnan pumpulipeittona,
kietoi itsensä valkoisin, suurin kyynelein, minutkin ja
kanssani itki, lohtua kun kaipasin.


Tänään laulaa mustarastas, peippo ja iloinen lintuni,
västäräkki, vipelsi penkin vierestä jolla istuin
terveisiä toi poisnukkuneelta
elämä jatkuu, rakkaani.

Jäähyväiset

Lauantaina 29 huhtikuuta 2017

Muistot vain jäljellä,
lyhyestä rakkaudestamme.

 Siunaus-ja muistotilaisuus
oli koruton ja vaatimaton,
kuin poisnukkuneen elämäkin oli.

Kiittäen muistelen loppuelämäni rakkautta.

Yksin, yksinäinen

Sunnuntaina 16 päivänä huhtikuuta 2017.

Niin, ukko nukkui
ikiuneen kaksi viikkoa sitten.
Yksinäisyys ja ikävä on päivieni seutalainen.

Vaan ystävättären murhe satuttaa hän ,
kadotti käsilaukkunsa ja siinä
olevat tärkeät asiapaperit puhelin yms
sydän on minullakin niin huolesta raskas
tuntuu kohtuuttomalta
 näin paljon murheita peräkkäin.

Tämä vuosi on ollut raskas, kaksi vuotta tuli kuluneeksi
toisenkin silmän näön menetyksestä.

Muutama ilon pisarakin
olisi toivottavaa. Nyt alkaa
minunkin varastoni tyhjentymään.

Ei tuule nyt

Edit. 3.4.2018.

"...olit syvässä levollisessa unessa,
 kävin vieressäsi, tervehdin ja
sytytin kynttilän,
leposijallesi sen asettelin.
Oli hiljaista, rauhallista,
niin minullakin "

 Ei tuule nyt
on tyyni nyt
on tuulikin jo tyyntynyt.

Rakkaani, 
levon hetki nyt lyö
on saapunut yö.


Rauhaisaa matkaa
 kauas rajan taa.

Taivaan pumpulia

Torstai-iltana maaliskuun 30 päivänä 2017

Olin entisen kotini jäähyväiskahvilla, jonka isännöitsijä minulle tarjosi. kun luovutin viimeisenkin avaimen hänelle, oli myös eräs naapurin rouva, joka on nyt talon pitkäaikaisin asukas, kun mie muutin pois.
Oli myös ukon läheisiä, jotka olivat tyhjentämässä isänsä asuntoa.
Tullessani uuteen kotiini, itkin ihan solkenaan,
itkin meidän, minun ja ukon kohtaloa, ensin minä sairastuin
sittem muutam vuoden kuluttua oli hänen vuoronsa,
ei ollut meillä montaakaan onnenhetkeä yhdessä

Ukulla on kipupumppu vas, puolella ja oik..puolella keuhkopussin nesteentyhjennyslaite, nestettä kertyy koko ajan jota poistetaan säännöllisesti.
Voi sentään, kipulääkitys vie hänen mielensä pois tästä olotilasta, jossa me vähän terveemmät vaellamme, selkeitä aikoja hänellä on enää kovin vähän.

Nukumme kaikki saman taivaan ja  pumpulipilvien alla.
Hyvää yötä rakkaani...

Auringon laskeutuu

Maanantaina maaliskuun 27 päivänä 2017

On matkamies väsynyt
silmissään harhaileva
poissa oleva katse
tänään,
huomennako,
laskeutuu
matkamiehen
aurinko...

Ei jätä murhe minua.

Tiistai-iltana 2017

Kylmäsi minua, kun sain ukon puhelun
vahingossa kai, poikaansa tavoitteli
mutta jutteli miulle kuitenkin
sanoi saaneensa tänään tiedon, että hoidot lopetetaan.
Voi olin kuitenkin toiveessa että sytohoitoa jatketaan,
mutta

Sinivalkoista uudessa kodissa:)

 Sunnuntaina maaliskuussa 2017

Pari sukkia joiden kutominen alkoi entisessä kodissa ja valmistui uudessa kodissa

Voi sentään ku on vaikeaa nähdä millaista tekstiä tulee illalla on vaikeuksia kirjoittaa ja vaikuttaa muutenkin että näkö on hu onontunut'koitan saada uudet lasit, jos lääkäri on sitä mieltä, voidaanko laseilla yhtään selventää lähinäköä.

Kävin ukkoa katsomassa terv.kesk vuodeos. hän on suht pysynyt kunnossa, luuli minun saaneen viestin häneltä, että vois tulla kaymäänkin siellä, ei hällä ollut hajuakaan, että viineksi käydessäni kielsi minua tulemasta vierailulle.
 Voi sentään, avustajan kanssa olin menossa lääkäriin ja olimme toista tuntia etuajassa ja siinä päätin mennä ukon luokse, oli hyvä kun menin.
Uusi koti on saanut tauluja seinille, poikani vaimonsa kanssa oli laittamassa ja miun pikku nunnokoira oli heidän mukana, hän oli hämillään, missä tää mamma nyt oikein oleskelee, kun ihan on vieras paikka. Aistit on jo käyneet heikoiksi, kuten 13v koiralla, ihmisen iässä hän on jo 91v.

Nyt minuu kutsuu sänky ja äänikirja, kuuntelen LENNOX JUDITHIN:Kaikki sisareni joka kestää 21tuntia.
Öitä...

Uudessa kodissa. vanhasta lautasesta

Maaliskuun toisena päivänä 2017.

Päivä on jo iltaan kääntymässä.
Laitoin vanhan lautaseni kuvan, josta olen jo useasti syönyt, mikrossa lämmittämääni ateriaa.

Sisustus on ihan keskeneräistä, odotan poikasieni saapuvaksi porakoneen ja vasaroiden kanssa, jotta saamme taulut,oma kutomani raanu ja ryijy valkoisille seinille.

Maasäteily kiusasi minnuu, mutta sain avu etä loihtijalta!?
 Tänä aamuna selkäkipu oli poissa. Toivottavasti auttoi piittkäksi aikaa.

Ukko on nyt ollut terv.kesk. vuodeosastolla jo neljä kuukautta, viimeksi käydessäni, hän ei halunnut enää tavata minuu, ehkä sitten hoitojen jälkeen, niin ymmärsin.
Siihen siis päättyi minun vierailut hänen luokseen, soitin jälkeen ja hänen kuulo oli niin huono, ettei saanut puheestani mitään selvää, ehkäpä ei sitäkään halunnut, että soitankaan hänelle. Lääkitys on vahva enkä tiedä mikä on oikeesti hänen tilansa, ei ole halunnut niistä puhua.Verhoutuu vain tietämättömyyden kääröihin.

Nuorempi poikani, hankki sähkömiehen ja tänään sain valaisimet kattoon paikoilleen, vammaispalvelu on hidastellut tässäkin asiassa ja mie oon oottanut vaik kuin kauan, mutta nyt saan kunnon valoa ja löydän komerosta sukat ja pikkarit, sekoittamatta koko komeron sisältöä.

Hiljalleen pyrin kotiutumaan, välillä tuntuu vaikealta, on niin paljon vakavia ja vaikeita asioita tapahtunut tämän muutto päätöksen ja toteuttamisen aikana,

Palaillaan kanavalle

Ystävän muistolle.

Lauantaina helmikuun 25 päivänä 2017.

Pitkäaikainen ystävä, harrastustoveri
on siunattu haudan lepoon, läheistensä
läsnä ollessa.

Sumuiset, heikot silmäni, tavoittelevat iloisia silmiäsi,
 vaan ainiaaksi silmäsi ovat sulkeutuneet.

Levollista taivalta, ystäväni.


 

Tähystys uuteen elämään:)

Tiistai-iltana helmikuun 21 päivänä vuonna 2017.

Kaukainen katse tulevaisuuteen, 1980 luvulta.

Tänään helmikuun päivänä, alkoi uusi elämä 70 vuotta vanhaa elämää takana.

Uudessa kodossa,, kaupingin ääniä ei kuulu, sinäänsä perin outoa viiden vuosikymmenen jälkeen.

Sukkakudin kuitenkin seuraa mukana uuteen elämääni, ripaus vanhaa paljon uutta, kenties myös sinisiä unelmia, niitä joissa maistuu elämä, vielä tänäkin päivänä.

Sytomyssy 2017.

Helmikuun 9päivä ja torstaina 2017.

Nonnii ensmäine sytomyssy kolmen vuoden jälkeen. Onnistuin kutomalla mut virkkuu alkaen päälaelta, ei oikein luanan   Minul on ollu kylävieras auttelemassa pakkaamises ko kuun vaihtees muutan pienempään varttuneelle väelle tarkoitettuun asuntoon iha kerrostaloon ei palvelutaloon,  Enhä mie olis pystyny mitään pakkaamaan ellei tää ystävä olis ollut laittamas kaik kuntoon oon asunnu täs samas kodos neljäkymmentä vuotta, kova onmuutos nii monella tavalla. 

Nyt pitää lopettaa alkaa kirjoittaminen tökkinään ja taisin taas painaa väätää näppäintä ku alkaa menemään iha puuroksi. muttei syötäväksi tarkennan ettei tule väätää tietoa eräille lukivirheisille.

 

Nii ja yhet sukat näitillä. Kuulolla mýöhemmin.

EDITOINTIA 05.02.2017

Yritän selventää kirjoitustani ja omia ajatusmaailamn koukeroita
"Miul on kylävieras jonka kans MEIL o  paljon hommia täl päiväl"   lause tarkoitti että mie siis näkövammaisena suunnittelen ja vieras toteuttaa miun pyynnöt ja tekee puolestani hommat!
Eikai tätä ole ihan vaikea ymmärtää, ainakin jos olet aikaisemmin lukenut omalaatuisia kirjoituksiani? Mie oon nyt vähä tuohtunu kun en käytä selko/kanslia/kirjakieltävaan karjalais/hämälä/länssuomalaist kiält.

 Aamua ihmiset ja tervetulemas uusi lukija, huomasin ihan äskettäin hänen ilmestyneen lukijaksi.

Niin se on keskiviikko HELMIKUUN ensmäine päev 2017.
näytillä jo käytössä olevat sukat, ehjät vielä.
Miul on kylävieras hää viel koisaa tuol olkkarissa, mie oon kukkunu jo viiestä asti, heitti miul yskän eikä voi olla pitkällään, rupiaa nii kovast  ryityttämmään ja kurkku on jo arka yskimisestä.

Ukko sai ekan sytohoidon viime perjantaina ja kolmen viikon välein sitä annetaan, ääni oli taas selkeän kuuloinen ku soitin,hänelle nyr en voi mennä vierailulle ku oon köhässä:(

Taijan lähtee keitteleen aamukohvit, kuulolla taas. Taitaa tulla kaunis päivä, meil o vieraan kans paljon hommia tälle päivälle, mut niistä myöhemmin.

Sukissa kivijalkalankaa.

Lauantaina tammikuun 21 päivänä 2017.

Niin kudoin ekakerran  tuosta tummasta (vaalea on Vilma) kivijalkalangasta, joka on valmistettu Turkissa, ihan mukava kutoa, kulutus kestävyydestä ei ole tietoa.

Aurinkoinen päivä tänään on niin hämärää ollut muutenkin  miul on ainainen hämätryys.Avustajan kams ollaan käyty kaupassa muuten elämä on soljahtanut yksinäisyyden uomiin.

Ukko sairaalas makkaa mut vähän sytostaattihoidoista oli kuulema puhuttu, tiijä koska aloitetaan.

Mie sukkii väsäilen yökauvet, uni ko ei käy tulemaan. Siin yötyössä on se vika. et saa purkaa melkein kaiken kudotun, sillee sitä hommaa riittää.Näis näytillä olevist sukistki huomasin kärkikavennuksessa silmiä karanneen..mut mikäs auttoi ku koittaa neulal ja langalla parsii karkulaiset kottiin.

Jaa'a palaan asialle myöhemmin aurinkoo jokkaiselle:)

Sukat su ja kynnet ky

 Vuoden 2017 ensimmäiset sukat ja uuden värin kynnet:)

Aikas mukavasti tää sukkapari onnistui, mut toinen tekeillä oleva haraa vastaa koko ajan, no toinen on valmis, mut toista oon aloittanut jo kolme kertaa eikä vieläkään onnistunut neljäs aloitus

Avustajani on edelleen flunssan jälkioireissa, eikä paljon olla oltu tekemisissä. sitkee on tauti, mie oon välttynyt otin rokotuksen ennen joulua, lieneekö se vähän antanut.
Ukko on sairaalassa, kävin häntä tervehtimässä, ei oikein huonokuntoiselta vaikuta, mut tilanne vaihtelee ihan päivittäin.

No käihän avustaja että lakkasi kynnet ja kaupas oltiin ja hammashoitolassa käytiin. Siinhä sitä jo olikin.
Täs mie istun pers puuduksis ja välil sentään kävelen huoneest toiseen, telkkua kuuntelemaan tai äänikirjaa selaamaan.

Ps. Korjailin vähä painovirhepaholaisen tekemisiiTäshä nää tärkeimmät täl kertaa, asiaa ens kerralla;)