lauantai 27. syyskuuta 2014

Leijailua lehdistä:)

 Illan puolta lukijoille.

Nykyään miulla ei taija ol mittään aiheita kirjoitella, tai nyt on kästöitä vanhojen lehtien sivuilta.
Ostin joskus kirpparilta, halavalla sain vissiin 0.20 € maksoivat kappaleelta, ostin sitt muutaman.
Mie tykkään selailla vanhoja kästyölehtiä, niissä on miun nuoruuven aikasii puseron tekeleitä, joita olen sillo kutonut. Nii, voi niit aikoja...

Tuokii yläkuva, sil mallilla tein villatakin, tumman sinisellä langalla, siin ol jottain ohkasii vaaleit säikeitä. Sekin takki on männy kiertoon, johoki mihin lie. Taitaa se olla valokuvas miul, ko oltiin paatissa, aamupalalla lasten kanssa. Mie tykkäsin siit neuleesta, jottain akryyl lankaa se ol, mut kiva ja lämminki. Paatil  kaik neulevaatteet rähjäänty nii kauheest, ettei ennää maissa kehannu pittää. No mie piin niitä sit vaa paattivaatteina, koha pesus käivät  ja kevväällä taas otettiin käyttöön.

Täs seuraavas kuvas o vissiin joku kassin tekele, virkattu, en saa oikein selvää.
Aikoinaan virkkasin anopille kassin pellavalangoit, joit löyty heijän talon vintiltä, siel myö kerran myllättii ja löytyhä siel aarteit, juur nää langat. Oisha siel ollu muutaki mukavaa, mut mammaset hoputti meitä pois vinniltä, ku vanhat täyttenä olleet sahanpurut, kuulema pöllysivät nii hirmusesti.
Ostin anopin kanssin sangoiksi puol pyöreet rottinkisangat, jois ol sellanen kullanvärinen ohut tanko, jonka päissä ol mutterit ja ne kierrettiin päihin, kun sain tangot pujotettua laukun suu osaan. Kiva laukku siit tuli, vaik ite sanonki, anoppi piti sitä ihan koko kesän asioidessaan kaupois ja mis hää sit käviki.Vuorinki  tietyst siihe tälläsin, mut en muist, minkälaisesta ja mink värisest kankaast mie sen tein. Nuorena ol intoo moniin juttuihi ja lapsille tein villatakkeja ja esikoiselle neulehaalarin, siinäkin kävi nii, et lanka ei riittänytkään ja joutusin pääväriseen oranssiin ymppäämääm tummansinistä lankaa.

Alakuvas on muutama lehti joit säästin ja sain kuvanki niist. Itsellänikin ol muutama lehti, olivat nii hiivatin kalliita ostoo, mut sit mie säilösin niitä kauan, ett tee niiden mukaan uusia neuleita. Teinkö??Ja kuinka monta, siitä ei oo muistikuvvaa.


Mie oon ny käyny kirpparilla ja tehny i ihania ostoksi, vaatteita suurimmaksi osaksi ja nyt tass iski huivi hulluus, entisiä voi laittaa kiertoon, minullähän niitä muutama on, kirpparilt halavalla ostettuja, nekin.

Ku sais tuon olkapään kuntoon, on tämä niin väsyttävää ja rasittavaa tälläine, vajaa toiminen olo.
Koiruli tuolla jo katselee, eikös mamma jo ala tulla sänkyyn, kelloki on paljon jo, huomenna pitäs käydä tuvalt hakkeen tavaroita  pois, lämmittäisköhän saunan  vielä, puita kyllä vielä riittää.

Mukavata illanjatkoa. Lähen täst koira viereen  pötkölleen.
Kuullaapa taas uusia.

Herttaisia hetkiä kanssa kulkijoille:

perjantai 19. syyskuuta 2014

Ryppymekkoni mun:))

Illan puolt meijän kammarist.

Nyt pittää esitellä uus mekko, jonka sattumoisin pokasin CAMEO  putiikissa. 
Olin katselemassa niitä kevyt untuvatakkeja, mut ei ollu miun kokoa!!
Siin kiertelin putiikkia, sitte  hokasin tään mekon ja koppasin tangosta , myyjätär heti suositteli sitä, on mukavaa pehmeetä ja juur miun kokoa!! Jottain XS tai sit muuta!!
Sovitin het ja kas kummaa, siinä se ol, miun uus mekko. Ihastuin häne pehmeyteen ja lämpimyyteen. Tuollast kivaa ryppyneulosta ja kiva vetoketjullinen pääntie, joka on  se jokin, tuos mekos, istui nimittäin erittäin hyvin kaula-aukko miulle. Mie ku oon kasvanu tällaseks pulleroksi joka ei taho ennää löytää sopivaa vaatetta. Sama peli ol nuorena, ku  pienin naisten koko oli nro. 38 ja miulle jättikoko, lastenpukimosta jouduin monta kertaa etsimään vaatetta....ja ostamaan myöskin.
Näist kuvista näätte kuinka tuo mekon helma levenee aikas runsaasti helmasta, lähikuva kankaasta on juur taskun kohalta, nii eihä tää mikkää juhlamekko oo, mut onkos niit juhlia muutekaan. Ukkoin kans voijaan männä vähä puhallinmusiikin konserttiin  ja kuorokonserttiin yms....??

Kästöitä ei oo näytille, mie en ymmärrä, miksen saa ees yhtään sukkaa valmiiksi. Mie syytän kyl tuoita näkökyvyn vajavaisuutta, ettei minnuu oikein kiinnosta. Pittää nii kovin tarkkaan katsoa eikä se tunnu ollenkaan mukavalt.

Kästyömessuilleki olis kiva männä, mut katseleminen on täyttä työtä...siis se jääköön taaskin, tänä vuonna olen pirteämpi ku vuos sitte, ku ei voinu ajatella mittään menoloita etukätteen, ku en tienny kuin väsynyt olisin lähtöpäivänä...

No mut tännään olin taas kortisonipiikillä, täl kertaa vasempi lonkka sai lääkettä, hiivatti ko sillo tuval kaaduin vasemmalle kylelle  siitä se alko vaivaamaan. Että sairaskertomusta tänäänkin...heh...

Kävin myös PRISMASSA ostin pari kukkasta, callunaa vai mitä ne ol.  Asettelin ruukut parvekelaatikkoon, siel kukkii viel aikas komiasti pallokrysanteeni, keltasinen kukkineen ja syklaamikin on viel nätti. Ja hopealanka on oikein isoksi kasvanut ja luin jostain, että sitä voi juurruttaakin?? Se on miulle muuteki outo kasvi, viime syksynä yhen ostin ja talven yli  säilyi iha semmosenaan ei kasvanu ei kuihtunu....

Mut koht kuihtuu mummot sänkyyn, koiramummo jo oottaa iltapalaansa ja makkaa miun jaloissa.

Hyvvää iltasen aikaa ja oikein rauhallista unta.


maanantai 15. syyskuuta 2014

Ups...oikeinko merkkilaukku:))

 No hei pitkäst aikaa:))      Editointia 16.9.2014

Mie piipahin kirpputoril ja bongasin tällasen veskan siel, mie ko kääntelin kassia, tuumailin häne merkkiä katselles, jotta oisko hää merkkituote, ju nou:)

Ostin häne pois sielt kieriimäst, jospa kauppakassiks hää miul alkais...no oikeesti aattelin, ku korree on, että nuotteja siihe,  ku mänin parin vuoden tauon jälkeen, kuikuilemmaan kuoroharjoituksiini. Jospa jaksais alkaa käymään sielki sillotällö olis vähä vaihteluu tähä arkiseen matkaan. Ny ei oo ennää tuvalla käyntejäkään, mitä ny käyvvään kamppeita pois hakemas, mut olemaan ei ennää. Vaik olis viel kiva männä saunaan, mut jäänee vain
haaveiluihin.

Voi sentään, ku melkein kaik blokkilaise on saaneet kästöitä aikaseks ja miul vaa sukankudin kummittelee tekemättömänä työnä kästyökassis...
Tännään kudoin muutaman silmukan, olis niiko enemmänki tehny..hah ....toisaalta, ei oo mikkään kiire.
Koht pittää blogin nimiki muuttaa, ku ei kästöistä oo mittään tietoo.
Sairaskertomuksia vaa, nii ko löin tuon oikeen jalan etupohkeen auton ovveen ja iso kommee mustelma siin taas istuu, entiset ei oo ees viel parantunu takapohkeest, ku uusia tullee...äähh..ittelleski...
Nii ja vasen lonkka, ny vissii alko issiashermo riepomaan sitä, ko särkee ko sil kylel koittaa maata. Vaivaset kymmene vuot o mennyki, ettei oo vaivant enempää. Niihä kai sanotaan, ettei yht'aikaa molemma puolet...tiijä hänt.
Että onha näit meil ite kullaki, mut mie oon nii kallis itelleni, et pittää huolt kantaa. Kukas sen kissan hännän jne. tällasessaki tapauksessa...

Voi mahoton, ny ei oo sana hallussa, vaik kyl sitä jo täs onkin, valitusta, virsi vaa puuttuu....lauletaas yhessä...

.".syystuuli soi se vaikeroi, kuin kaiken tietää vois. Mun sydämeni tänne jää, terään kukan kuihtuvan, kun itse saan vain viivähtää kesä iltaan viimeiseen" ( laulusta, mun sydämeni tänne jää"

)https://youtube.com. mun sydämeni tänne jää kari tapio

Leppoisaa päivää kaikille

tiistai 9. syyskuuta 2014

Kevyt untuvaa, epäselvänä;)


Heissuli vei:)
Monen päivän jälkeen ei vieläkään ole näytille, kästöitä. Sukankudin oottelee kutojaansa, mut taas ko tul moka. Mite mie ain teen liian kapeaksi kantapään??? Siinä ihmetellessäni, olin kahden vaiheilla. puranko vai jatkan...no taisin jatkaa, teen itelleni sit, ko tuvalla on ainaki kahet sukat, oottamas ku männään sinne.

Kuvis on hyvänmielen ostoksia, siis ittensä lellittely kapineita.
Laukun ostin, tuollaisen kauniin värisen "lötkö" laukun, kun tykkään tuollaisista pehmeistä lötväkkeistä. Nahkaa hää on ja tuoksuu voimakkaasti nahalle, joka niin on tuttu tuoksu lapsuuven ajoilta, ku issäin tek  työkseen nahkaisia aamutossuja.  Nahka tuoksuu niin hyvälle,  vähän väkevä, kirpeäkin, mutta niin muistoisa tuoksu:)

Uus takki on kevyt untuvatakki, jota Preferita  on kehunut ihanaksi ja lämpimäksi. Tämä miun palttoo on lisäksi kosteuden kestävä, ei aivan niin pehmeä, kuin keveimmät pusakat, jotka voi laittaa toisen takin allekin talvella lämmittämään.
Nämä on vähän samantapaisia, kuin kolmkymment vuotta sitten, sellaiset kevyt puvut, jotka oli kait tarkoituskin pukea vaatekerran alimmaiseksi. Minulla oli sellainen punainen,  olisko ollut joku finn marine tuote , jota pidin paatilla yöasuna, alkukesän kylminä öinä, jolloin meriveden lämpö oli vasta hiukan toisella kymmenellä ja paatin pohjalle maattiin ( tai olihan siinä makuulaverit tietenkin)

Eiväthän nämä ostokseni oikein mallaa toistensa kanssa, värien puolesta, mut nättejä ovat molemmat. Tuon huivin (valitsi ) esitteli myyjätär , ehkä  kuitenkin olisin valinnut hillitymmän eikä noin paljon samaa sävyä, kuin takissa, mut muistin siin yks kaks, että miul on sellane harmaa mekko, jonka kans tuo huivi myöskin soppii. Mielestäni näissä uusissa huiveissa on liikaa runsautta, peittävät puolet naamastakin:) mutta toisaalta, eipä näy kaularyppyjä eikä naaman ilmeryppyjäkään niin helposti. Ovat kuitenkin lämpimiä ja niiden kätköön on mukava vetää leukansa:) Hah, tulipa taas oikein kertomus, mutta tälläne  höpsötys on miun arkea parhaimmillaan.
Sen mainitsen TEILLE HYVÄT LUKIJANI,  EI KANNATA AINA OTTAA JUTTUJANI IHAN VAKAVALLA MIELELLÄ, ne on monesti kirjoitettu,  huumoria hakien, eikä niinkään  totisella naamalla:)) Ainakin toisinaan....ja revi siitä sitten oma näkemyksesi....

Mukavia syyskuisia seikkailuja kaikille, luonnossa voima piilee kaikkina vuoden aikoina:))
Mut olkapää särkee, jouvun ehkä hakemaan kortisonipistoksen kipua lievittämään:(

torstai 4. syyskuuta 2014

Syysvärejä kaulassa ja sääressä:)


Heippa hei.
Yks pipo valmistui Impivaara langasta. Kauheeta lankaa, kovaa ja ihan muovin tuntuista. Taidan itse pitää myssyn, ei tuollaista voi mihinkään sytomyssyksi lähettää. Väri on sellainen että itekin voin sitä pitää. Täs kuvas hää on vihree kasvoisen kaunottaren päässä?

Mut huivi se vasta onkin korree, niiku miun oikeen jalan pohkeessa on samoja värejä. Niist en tiijä mistä moinen värikkyys johtuu, huomasin vasta eile illalla,  et ompas säär karmeen värinen.
 Tuo huivin mie tiijän, sen ostin juur alku viikosta  Aleksi 13 liikkeestä, tää on sellane pitkä huivi. Aattelin jos  kerrankin laittaisin ostohuivin kaulaan, ku kirpparilta olen monia huiveja ostannu, ku halaval saa ja ihan miulle käyp, ko pessee ja pittää....Värejäki voi vaihdella mielensä mukkaan, tännään keltane? sitte vihree? sit kenties harmaa, kirjava tai mustavalkoinen,  raidallinen jne...onha näit, vein jo kesän alussa keräyspisteeseen jonkun verran vaatteita ja huiveja.

Sukkaa aloin tekemään, mut koska saan valmiiks  sitä ei tiijä ukko ylinkään.
Miun ukkoin on jo iha kunnos, tais lääkkeet  vaikuttaa, ku vähä torumusta ja valistumusta sai, nii johan tokeni, ukon sielu ja mieli...
Täs koht männään tuval hakkeen tavaroit poies, ei hää siel ennää viihy, ko kylmää on ja sellanen vanhan tuvan haju siel vallitsee, väkevä, joka ei lähe vaatteistakaan hevillä pois. Kyl se siihe miun tunteen purkaukseen päättyi tää tupakesä. Ja päättyyhä tää muutenki, kesä. Viimmeset lämpimät päivät varmaankin täs käsillä, yöt alkaa olemaan viileitä, näin se menee. Sitte poltellaan kynttilöit parvekkeella lyhdyssä ja pikkuiset valolangat voip laittaa huusholliin sisätiloihin, miul on jo kukkamaljakos airamin minisarja, kival näyttää punaruskeessa maljakossa.

Eipä täs kummosempia, juttua ei pukkaa täl kertaa, silmälasit mie saan uuvet, parin viikon sisällä, ko sanottiin näitten lasien vika siin,( ko valitin, et kaik on männy ihan kaksoiskuviks)  ko ovat tehty silloin ku miul ol viel kaks näkevää silmää.  Nyt ko toine silmä on pois pelistä, nii tää terveen silmän taitto on muuttunu, ku kattelen vaa sil yhellä....

Jaaha, löpinät seis ja mummokoiran viekkuun vähäks aikaa.

 Syksyisiä säpinöitä itte kullekki, kuulemme...