perjantai 30. syyskuuta 2016

Uusia ja vanhoja juttuja.

 Edit 01.10.2016
 Harmittelin ukon käyttäytymistä tässä luvussa, hää soitti minul, uutta tietoa sain, jonka mukaan hän on sairaalassa ainakin ens viikon puolelle.

Syyskuuta 30 päivänä 2016.
Valmiina olis raitasukat ja näytille tietysti laitoin, eipä juuri muita olekaan esille pantavia.
Hiuksissa on taas punaisen sävyinen otsasuortuva, mut se onkin muutaman viikon vanha juttu.

Avustajaehdokkaita tuli ihan liiankin kanssa, vaikea valita monen mukavan joukosta.

Viimein ukko läks vissiin ite sairaalaan, eilen soitin hänelle ja sanoi olevansa sairaalaan sisään menossa, tämän hetkistä tilannetta en tiijä, liekö ees hengissä. Ei ole kukaan ilmoitellut minulle.
Viikon mie hänt patistelin hoitoon, ku ei henki meinennu ollenkaan kulkea, mutten mie voi aikuist ihmist enempää, ko miulle suuttu joka kert ja melkein haistatteli.

Täs mie oottelen uutisii, hyvvi tai huonoi, ´mie päätin etten ennää perrään kysele, oon mie oman osani tehny. enkä asian tiimoilta ansaitse noi ilkeetä suun pieksentää. Hää ei oo niiku suht fiksut ihmiset jotka ossaa pyytää anteeks joskuski pahoja sanoja, hänelt ne perussanat<. kiitos, anteeksi ja tervehtiminen, ei taivu häne suussaan.
Mut hittojako mie sille mahdan. Olis pitäny aikoinaan ymmärtää....


maanantai 19. syyskuuta 2016

Eräänä kesäpäivänä.

Syyskuun 19 päivänä  2016

Olimme pari kesää takaperin, koiran ulkoilulenkillä ja nappasin muutaman ajatuskuvan. Vanhanmallinen auto ajoi ohi rappeutuneella kadun pätkällä ja paloautokin osui paikalle, kun tähtäilin kännyllä maisemia, kuvaukseen joutui myös vesilätäkkö ja rappeutuneen kadun reuna, niiko Tampereella sanottiin: rotvallin reuna.

Remonttimiehet sai vihdoin parvekelasin ja oven paikoilleen, viikko siin odoteltiin, sairastuneen työmiehen hommiin paluuta. Ikkunat on matalammat kuin entinen ja niitä ei kai ollenkaan avatakaan, pesu vain puoli ja toicin.
Ukko sairastaa, kunto lienee huono, ku ei maistu ruokakaan, mie olen ihan huolissain, ei oo hänen tapaistaan ja tiijänhän mie vähän, mut aika näyttää.

Mie tuos taannoin kirjotin, et mie pelkään ain syksyn tuloo, ko nii paljon ikävii asioit on menneinä syksyinä tapahtunut ja eikös tää ukko nyt ala  kipuilemmaan..
Koht mie alan panikoimaan, niiku eile illalla istuin vähä tuolin ohi ja kaaduin tähä kippeelle perspuolikkaalle, en onnekseni iha suoraan lonkalle, mut sattuu nii saamarist pakaraan kait siihe iso mustelma nousee...

Juu tälläst tää o, äänikirjoja kuuntelen ja sukkaa värkkään, onneks on käet kunnossa, paitsi peukalo jossa vaa pakohaava kiusaa, ei auta ku pittää laastaria, villalanka pahentaa ja ihotikkuja nousee haavan reunoille, kippeet perkules.

Mie mää kudintani käpelöimään, heissuli hei:)



tiistai 13. syyskuuta 2016

Kivat punareunuksiset:)


Heippa sinulle lukija ja viivästynyt tervetuloa toivotus uusille lukijoille.
Tänään syyskuun 13 päivänä 2016, on lapsenlapseni 17 vuotispäivä, paljon onnea kullanmurulle:)
Toivottavasti sinulta on liiennyt aikaa miun koirani hoitoon. Sen synttärit ovat 22 päivä jolloin koiralle täyttyy 13 vuotta ikää.


Yhet sukat on valmiina 38 kokoiset. Tuo punainen tehostelanka on Maijaa, josta aikoinaan tein parit sukkaparit, tummanharmaan kanssa ja lahjoitin ne sytomyssyjen kans Satakunnan keskussairaalan syöpätautien osastolle. Toivottavasti pystyn vielä myssyjäkin virkkaamaan, sitä hyväntekeväisyyttä pitää harrastaa vaikk huonommalla näöllä. Saan siitä itselle hyvää mieltä ja tunteen tarpeellisuudesta. Se asia on erittäin tärkeä tässä elämän tilanteessa kun ei muulla tavoinvoi olla avuksi.

Talossa on parvekeremontti aluillaan, vaihdetaan ikkuna ja ovi. Kukkaset saivat lähdön roskikseen ja korit heitin myös energiajätteisiin,  polttoon päätyvät aikanaan.

Syksy on ollut kauniin aurinkoinen  ja lämmin, ei  syysmasennu ole vaivannut, ohittaisiko se minut tällä kertaa, kun näitä käsitöitäkin on luvassa. Koreissani on varattuna  runsaasti sukkalankoja) Hih niistä puikoille silmukoimaan.....

Kaikille  kultaisia syksyn päiviä :)
OOOH kirjoitusvirheen korjaus:(