Olis näytillä isoäidinneliöpeitto, jonka paloja oli muutama aiemmin valmiiha ja sukat kokoo 37 ja 42.
Nuo pikkusukat oli mukavat tehdä, työ sujui kohtalaisen kivasti, mut nuo isommat tuli purkuu pari kertaa, joten kolmas kerta toden sanoi. Peitosta viel puuttuu reunavirkkaus, on mietintä myssy päässä, jotta minkähän värisen siihen virkkaan.
Kästöit koitan tuhertaa vaihtelevalla menestyksellä, äsken taas purkasin yhen sukanvarren kun silmukka putosi ja toinenkin enkä pystynyt korjaamaan. Tummanharmaa nallelankani on kovan onnen kokema, neljä kertaa olen sitä purkanut, mutta uudelleen alaoitan siitä kutomaan.
Kuulemisiin...hhmm kärpänen pörrää täs huoneessa
Ilta-aurinko paistaa huoneeseen ja mie menen tekemään sukkapuikoille uudet silmukat