torstai 2. maaliskuuta 2017

Uudessa kodissa. vanhasta lautasesta


Maaliskuun toisena päivänä 2017.

Päivä on jo iltaan kääntymässä.
Laitoin vanhan lautaseni kuvan, josta olen jo useasti syönyt, mikrossa lämmittämääni ateriaa.

Sisustus on ihan keskeneräistä, odotan poikasieni saapuvaksi porakoneen ja vasaroiden kanssa, jotta saamme taulut,oma kutomani raanu ja ryijy valkoisille seinille.

Maasäteily kiusasi minnuu, mutta sain avu etä loihtijalta!?
 Tänä aamuna selkäkipu oli poissa. Toivottavasti auttoi piittkäksi aikaa.

Ukko on nyt ollut terv.kesk. vuodeosastolla jo neljä kuukautta, viimeksi käydessäni, hän ei halunnut enää tavata minuu, ehkä sitten hoitojen jälkeen, niin ymmärsin.
Siihen siis päättyi minun vierailut hänen luokseen, soitin jälkeen ja hänen kuulo oli niin huono, ettei saanut puheestani mitään selvää, ehkäpä ei sitäkään halunnut, että soitankaan hänelle. Lääkitys on vahva enkä tiedä mikä on oikeesti hänen tilansa, ei ole halunnut niistä puhua.Verhoutuu vain tietämättömyyden kääröihin.

Nuorempi poikani, hankki sähkömiehen ja tänään sain valaisimet kattoon paikoilleen, vammaispalvelu on hidastellut tässäkin asiassa ja mie oon oottanut vaik kuin kauan, mutta nyt saan kunnon valoa ja löydän komerosta sukat ja pikkarit, sekoittamatta koko komeron sisältöä.

Hiljalleen pyrin kotiutumaan, välillä tuntuu vaikealta, on niin paljon vakavia ja vaikeita asioita tapahtunut tämän muutto päätöksen ja toteuttamisen aikana,

Palaillaan kanavalle

8 kommenttia:

  1. Paljon onnea uuteen kotiin Anni♥ ja voimia sinulle jaksamiseen. Mukavaa kuluvaa maaliskuuta sinulle♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuta,voimia tarvitaan tosiaankin, murheelliset asiat vievät kovasti voimia eikä oikein jaksa ikoita tästä uudesta kodista. Toivon ajan parantavan vaan pelkään uutta iskua, sieltä saitaalan suunnalta.

      Poista
  2. Onpa kaunis lautanen! Siitä on varmaan mukava syödä, vaikka et näekään kukkareunsuta, niin tiedät sen olevan siinä. :) Minullakin on pari samantapaista 60-luvun lautasta, joita olen säästellyt. Pitäisikin ottaa käyttöön, kun eihän sitä tiedä kuinka kauan täällä ollaan niitä käyttämässä.
    Kaunista kevättä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Matleena,muistista löytyy lautasen näkö ja kyl mie sen kukkakuvion havaitsen, lautanen on anopin peruja.
      Onhan monista tavaeoista pakko luopua tai ottaa käyttöön, ku kaikkia ei lapsetkaan huusholliinsa ota,nykyään ku jokaisella on omia tavatoitakin ihan liikaa, on sitä hheilleki kerääntynyt.
      Tää ystävätär joka minuu auttoi muutossa sanoi hänellä pöevan kristalliviinilasit olee viel häälahjapaketissa,kyl paras ottaa jo käyttöön,jos meinaa itse ehtiä niistä viiniä kipata.
      Hyvää kevään odotusta sinulle:)

      Poista
  3. Aurinkoisia päiviä ja onnea sinulle uuteen kotiin.

    VastaaPoista
  4. Kaunis lautanen täynnä muistoja! Hienoa, että lapsesi ovat sinua jelppineet muuttojutuissa. Se on tosi, että nykyisin on tavaraa ihan liian paljon, ainakin meillä. Olen päättänyt hävittää yhden esineen/tavaran joka päivä yhden vuoden ajan. Jos en mie niitä tarvi, niin ei kyllä kukaan muukaan!
    Onnea uuteen kotiin ja hyvää kevättä sekä voimia jaksamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos siulle, tavaroiden poistoon mie olin tyhtynyt jo aiemmin pikku hiljaa, kun näkö kävi huonoksi oli ihan tervettä poistaa tavaroita kun ei niitä edes kunnolla näekään muovikassi kaupalla vaatteita ja esineitä roskikseen ja astioita kahviastistota ka monenlaisia muita, jotka olivat tarpeetonta krääsää. Nyt muuttohommia helpotti huomattavasti, kun olin jo paljosta tavarasta luopunut aikaisemmin.
      Vaikka SPR-miehet saivat viel pakettiautonsa täyteen miun tavaroita.Haikein mielin luovuin tekemistäni kanavatyötauluista, mutta en halunnut niitä mukaan tänne uuteen pieneen kotiini, olivat isoja ja kehykset leveät ja raskaat.Aivan hienot ne kyllä olivat,mutta oli aika niistäkin luopua.
      Mukavia keväisiä päiviä siulle.

      Poista