Heips, tässä myö ollaan 1950 luvulla kotpihass. mie 13v ja koirani Sami-Liisa 12v
Miul oli vaaleanpunainen. valkopilkullinen nailonkankainen mekko, joka siihen aikaan oli useamman tyttösen yllä'. kangasta oli myös vaaleansinisenä.
Tuos kuvassa myö ollaan viel iloisa ja kesämielellä, kuten lapset ja eläimet kun nauttivat kesälomastaan...
Miul koirani ol ystävänä ja turvana ei tarvinnut pelätä poikien kiusaamista kun olin koiran kanssa kylällä.
<sitten tuli syksy ja Sami alkoi sairastaa. Olin aamulla aikeissa matkustaaTampereelle. kun isä tuli kertomaan koitani menehtyneen yön aikana. Voi mikä suuri suru minulle. itkien aioin peruttaa matkani, mutta isä kehoitti minua matkustamaan.
Tullessani matkalta. Sami oli jo haudattu. eikä minulle paikkaa kerrotu
Tämä oli elämäni ensimmäinen surullinen tapaus, enkä silloin aavistanut niitä suuria suruja oli tuleva useita. liian useita.
Nykyisestä ihanasta terrieristä luovuin, koska en pyty pikkurouvaa enää hoitamaan.
Poikani perhe pitää huolta vanhasta koirarouvastani. Oikein
hyvä asia. tapaan pikkú lemmikkiäni silloin tällöin, kun poikani käy pikimmiten poikkeemassa.
Nyt hoi nukkumatti, täällä ollaan valmiita unen maailmaan...
Ihana nimi koiralle tuo Sami-Liisa :-) Hellyyttävää...
VastaaPoistaHei, koirani nimi saattoi rekisterikirjassaan olla joku muukin, muttakutsumanimi oli nimenomaan: Sami. Hän oli koulutettu saksanpaimenkoira, joka mm. veti valjaissaan minuu mahakelkassa ja kuuliaisesti tien oikeassa reunassa ja muitakin tottelevaisuus palveluita osasi.
PoistaIhana muistelu. Ootko muuten ajatellut opaskoiran hankintaa? Saisit taas olla koiran kanssa ja siitä olisi siulle paljon iloa ja apua.
VastaaPoistaVoi ei ole tullut mieleenkään,kun omasta pikku rouvastani luovuin, kun en voi sitä hoitaa ja ulkoiluttaa..'
PoistaNe opaskoirat, labradorinnoutajat ovat ihania koiria, meil oli sellainen 1980 luvulla, voimakas, touhukas ja iloinen koira.
Kyllä mie itkin, kun se sairautensa tähden nukutettiin pois..
Mie taijan olla jo liian vanha, ei oo enää paljon liikkumisia, rollaattorin avulla pystyn näitä tuttuja pyöräteitä kulkemaan, vähä mitä ulkona liikun. Olen tavan mukaan lähtenyt pikku lenkille, niinkuin koirani kanssa, kun ensimmäiseksi lähdettiin ulos, kivasti piristyi..
miul ol kans tuollane mekko mut kangas ol sinivihriä,no se ol sitä aikaa.
VastaaPoistaNii siihen ailaanki oli monenlaisia muotijuttuja ja nättejä oltiin....
PoistaVoimia ja jaksamista, nautitaan kesästä!
VastaaPoistaKiitos myötätunnosta, voimia myös sinulle elämän aallokossa ja mukavaa kesäaikaa, siitä voi onneksia nauttia kukin omalla tavallaan. vaihtoehtojakin on useita, kun vaan hoksaa....
Poista