Syyskuun 19 päivänä 2016
Olimme pari kesää takaperin, koiran ulkoilulenkillä ja nappasin muutaman ajatuskuvan. Vanhanmallinen auto ajoi ohi rappeutuneella kadun pätkällä ja paloautokin osui paikalle, kun tähtäilin kännyllä maisemia, kuvaukseen joutui myös vesilätäkkö ja rappeutuneen kadun reuna, niiko Tampereella sanottiin: rotvallin reuna.Remonttimiehet sai vihdoin parvekelasin ja oven paikoilleen, viikko siin odoteltiin, sairastuneen työmiehen hommiin paluuta. Ikkunat on matalammat kuin entinen ja niitä ei kai ollenkaan avatakaan, pesu vain puoli ja toicin.
Ukko sairastaa, kunto lienee huono, ku ei maistu ruokakaan, mie olen ihan huolissain, ei oo hänen tapaistaan ja tiijänhän mie vähän, mut aika näyttää.Mie tuos taannoin kirjotin, et mie pelkään ain syksyn tuloo, ko nii paljon ikävii asioit on menneinä syksyinä tapahtunut ja eikös tää ukko nyt ala kipuilemmaan..
Koht mie alan panikoimaan, niiku eile illalla istuin vähä tuolin ohi ja kaaduin tähä kippeelle perspuolikkaalle, en onnekseni iha suoraan lonkalle, mut sattuu nii saamarist pakaraan kait siihe iso mustelma nousee...
Juu tälläst tää o, äänikirjoja kuuntelen ja sukkaa värkkään, onneks on käet kunnossa, paitsi peukalo jossa vaa pakohaava kiusaa, ei auta ku pittää laastaria, villalanka pahentaa ja ihotikkuja nousee haavan reunoille, kippeet perkules.
Mie mää kudintani käpelöimään, heissuli hei:)
Kyllä ilmojen puolesta on syksy nyt kaunis, nauttikaamme siitä.
VastaaPoistaNiin pit'is nauttia jokaisesta vuoden ajasta, mut mie oon kyl kesän ja valoisan ajan syntynä.Ja sit luminen talvi miellyttää minuu;)
PoistaVai tulin viereen meinasit pyllähtää. Määpä oon kerran istunut oikeesti tuolin viereen ja jouduin sitten nolona näytteleen häntäluutani lääkärille. Onneksi se ei murtunut.
VastaaPoistaNo voi tokkiisa, mie kyl iha putosin persiilleen, mut en häntäluun päälle, taidan selvitä vähin vammoin miul ko paha,ku en nää miten tuoli on ko pittää tunnustella,enneko istuu.Olin vähä huolimaton,etten varmistanu miten se istuin oli,Kai tuo ukon sairastaminenki vaikuttaa miun tarkkaavaisuuteen,ajatukset askartelee ukon voinnissa.
PoistaHei vaan sinne sukan kutojalle. Voi, toivottavasti miehesi kunto kohenee.
VastaaPoistaMiekin toivon jotta kunto kohenis, miehet ny on sellasii,ettei lääkärillekään mennä,enneko pää kainalossa,kärsitään vaa,muttei toinen sil mittää mahda,ei aikuist ihmist voi väkisin lääkäriin pakottaa,saan vaa kiukut päälle ko jankutan...:(
PoistaVoi hitsi, miten tuo aika aina pääsee livahtamaan! Nytkin oli kulunut kuukausi edellisestä käynnistäni täällä blogissasi. Mutta katselin kaikki työsi nyt kerralla ja totesin, että nättejä sukkia olet tehnyt. Niistä on iloa saajille, kun lämmittävät jalkoja ja ilahduttavat silmiä, kellä on näkevät silmät.
VastaaPoistaUkollesi toipumista ja sinullekin oikein hyvää syksyä! :)
Hei, yhet sukat sai kuopukseni,ol minnuu kyytimäs labrassa,ko ukkoo ei ny vaivata, hää vaa on kalpeena hiljaa,muuteki ei oo mikkään sanasieppo.
Poista