Sukkia lahjoitukseen:)

  Helmikuu

Otin kansioista vanhoja sukkakuvia,
joita vein lahjoituksena
vanhainkotiin, kun olimme tervehtimässä
veljeäni 89v.
Ennen vierailua muistin sukkapussini
otin sen mukaan, aattelin kysäistä henkilökunnalta
josko lahjoitus onnistuu ja niin sain sukista eroon
ja eikun kutomaan uusia sukkapereja:)

Yskäflussa tuli päälle, eikä tällä viikolla haluttanut lähteä kotoa mihinkään, Tupu toi tullessaan kauppatavaroita ja kahveepullat, muutoin ei olla tavattu.
Sukkaa kudon vähitellen, aikas hidasta vauhtia.
Olen kuitenkin positiivinen ja sanon:
 "mihis kiire, onhan tässä aikaa" :)

Tuttava soitti ja sanoi siivonneensa kaikki ylimääräiset tavarat pois "ettei jää jälkipolville paljon siivottavaa, jos mä tästä kuolen" Kysäsin mistä moinen ajatus hän vastasi ettei tiedä.
Onhan niitä ajatuksia silloin tällöin, kun ikää on kertynyt...koskaan ei tiedä, mutta ahdistavaa, jos ajatukset näitä ratoja kulkee. Elämä on tässä hetkessä, huominen on jossain....mutta mie ajattelen kuitenkin, että huomenna tai ensi viikolla tai ensi kuussa. On mielestäni normaalia suunnitella asioita eteenpäin, kuten ollessaan nuori jolloin päiviä oli edessä eikä tullut ajatusta, että päivät vois loppua yht'äkkiä.

Leppoisia helmikuisia hetkiä kaikille, palaan juttuihin...huomenna:)