torstai 3. heinäkuuta 2014

Lintuset saapuivat aamupalalle:)

u
 Ukkoin män aamusella istimaan terassille ja koputti miulle ikkunaan, no taas mie ihmeissäni, mikä hätä silny on, Kun mie kurkistin oven raost ulos näin ylpeen näkösen sorsarouvan poikueensa kanssa pihamaalla,.Mie äimistyin kertakaikkiaan ja aikani siin töllisteltyäni, ukkoin herätti miun sanoilla: haeppas sitä paahtoleipää, syötetään nää pikkaset. <hieraisin mie toisenkin kerran silmiäni et kyl se Maija sittekin ne poikaset meille näytille toi, mis lie yön olleet piilossa.Yläkuvas emo on tarkkana seuraa ympäristöä tarkasti. Alakuvas hää on jo itekin vähä valmis ottamaan leipämurun suuhunsa.

















Tässä kuvassa hyö onkii tullet juur pihamaal
, sievässä jonossa ja ovat löytävinään sieltä jotain syötävää.
Mutta rappuset kutsuu,niihin kuluu hypätä ja koittaa pysyä a skelmilla.Emo pitää vahtia että lapset käyttäytyvät mallikkaasti, kyllä emo hyvin heijät koossa pitää. Yks pojista on ain erilläs toisis veljilöistään, taitaa jo nuorena olla oman polun kulkija. ja tutkijaluonne ,,se men noitten rappustenkin allr ja koitti siit rappusten raosta tunkee itseään rapuille takasin.









Täs hyö ovat hoksanneet leipäpalaset ukkoin käessä,kuvast puuttuu se omien buutsien tallaajamut hää sinne jostain ilmesty. emo opetti penskansa, jos leipapala on liian suuri, sillo männään järveen sitä liottamaan, näin tehden saa pehmeitä pieniä palasia.linnulla on kait aikas pieni kurkku, kun kovasti Maija edellispäivänä kupuaan järjesteli ja kaulaansa ojenteli.
No nii ruokailu on ohi ja viimeisiä muruja noukitaan.Emo kutsuu jälkeläisiään pienellä äänellä ja kaikki suunnistavat pikku kallion päälle sukimaan höyhen pukuaan ja siitä pullahtivat järven aalloille ja uiskennellen kaislikon suojiin, ruokatirsoille.
olimme lähdössä rannasta ja emosorsa seisoi vaan miun eessä ei yhtään väistänyt. mie juttelin jotta pitääkää  nyt vahtia tuvalla, kun me ollaan pois. Hän oli kovin vastahakoinen väistämään, luulin hetken aikaa, etttähän tarttuu housun lahkeesta kiinni, mut ei sentään.
Mut mie mään nyt maate silmät ihan sekoo, kohta ei näe mitään. Hyviä öitä kaikille.
Tervetulloo uus lukijani  mustis

8 kommenttia:

  1. Ompa teillä mainioita ruokavieraita, ihania kerrassaan. Nuo pittää sitte pistää piiloon kun sorsastus alkaa ettei kukkaan heitä ammu, opetatte menemään vaikka laiturin alle piiloon:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ni, onha siin opettamist pojille, et määttä piiloon, ku eka laukaus kuuluu! En tiijä saako tuol järvel ammuskella, ku asutusta on paljon.
      Toivoo vaan sopii et jokunen sentää pelastuu linnustajilta.

      Poista
  2. Aivan ihana aamutuokio, kiitos siitä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kun sinnuu piristi ja meitäkin tuona aamuna. Kyl nuo pikkuset ovat söpöjä:)

      Poista
  3. Onpa sinulla ollut suloisen mukava aamuinen vierailuhetki:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii'i saas nähä, onko tuo joka päiväinen tapahtuma, ku alkuu pääsee. Onhan noita kiva seurata ja ny ei ollu meil koira mukana, hää ol kylillä vierailulla:)

      Poista
  4. Söpösiä kuvia. Noista saakin jokapäiväisiä vieraita ruokkimalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä saakin, mut vesilinnut ei oo pullalintuja, heijän pitää pääasias hankkia ruokansa järven rantamia kolutessa...tai meren...tms.
      Ei myö olla tuvallakaan iha joka päivä, mut kiva ol heijän puuhia seurata:))

      Poista