lauantai 9. helmikuuta 2013

Lauantaina


Heipsan

Muutama rannekoru, ajoilta jolloin olin hiirrvveen innokas koruntekijä. Näillä taidoilla ja työvälineillä, mitä minulla on käytettävissä.

Nämä ovat aivan ensimmäisiä tekeleitä, siinä on lasteni tyttärien joululahjaksi saamansa rannekorut .
Kuinka sainkaan Tampereen Kädentaitomessuilla idean, alkaa valmistaa tytöille puuhelmistä rannekorun, heille, joilla jo kaikkea muuta onkin.... Taru ei kerro, ovatko korut olleet kertaakaan käytössä...Meillä kädentaidolla valmistuneet tekeleet, ei ole missään arvossa. "Kaupan tavara se olla pitää, ja mummukin on vähän "höpsö" sanoi vanhin lapsenlapsi, kun moitin häntä vähällisistä vaatteista ulkona ollessamme.  Sanoin: kato nyt, ku mummulla on vaatteita ulkoilman mukaan. Siihen tyttö 14v tokaisi: sää oletki vähä höpsö". Kieltämättä se kolahti ilkeesti korvaan, lapsen mieli on välillä harmittavan suorasukainen.. Mummohan ny on vähä....ja tyttö opiskelee lähihoitajaksi.... Ehkä hän joskus myöhemmin arvostaa vanhaakin höpsöä...Niinhän sitä sanotaan, että kantapään kautta ......

2 kommenttia:

  1. Kauniita helmikoruja.
    Vähän höpsöjähän me jokainen joskus ollaan :)

    VastaaPoista
  2. Heippa Anneli, vanha on aina höpsö, niin oli aikoinaan minunkin mielestäni. Minulla ei ollut mummoa eikä pappaakaan, olivat lentäneet taivaaseen jo ennen syntymääni..En voinut heitä nimitellä, eikä se olisi sopinutkaan, minulla oli kotona kova komento, mitä sai sanoa ja mitä ei ...ja mikä kuuluu hyviin tapoihin ja mikä ei kuulu....

    VastaaPoista