laitoinpa kutimen hämäykseksi, vaikka koitan jatkaa aamu yöllistä kirjoitustani.
No niin. Läksin siis huonekalukauppaan oikeesti ostamaan uusia kalusteita, kun olin pitkään pyytänyt ex ukkoani mukaani ostoksille. Ei hänelle koskaan sopinut ja kommentti oli aina; eihän myö mittään tarvita!? Ei sillä jotta olis nii tarvittu, mut mie kävin töissä ja nautin suht' hyvää palkkaa, enkä halunnut lähtee ulkomaille, koska koto aikaa vietettiin suuren osan vuotta..niitten samojen seinien ja kalujen keskellä...Siispä mie sillon päätin, että nyt on se hetki, ukko ol jo tarpeeks tehny asian etteen...eli ei mittään!
Mie istuin auto kotteroon ja lähin kaupoille. Valitsin ensimmäisestä myymälästä, johon menin sisälle; valkoisen kolmiosaisen kirjahyllyn, valkoisen monitoimipöydän, nahka/kangas päälliset sohvan ja kaks nojatuolii, vaalean beessin väriset ja sohvapöyvän. Avot ja lasku tek 8500 mk. ( ol viel markka-aika)
Mie tulin kottiin ja sanoin ukolle, jotta nyt on huonekalut ostettu! Hää ei puhunu mittään, olikohan sillä aikaa miettiny juttuja.
Huushollissa hän kyllä maksoi laskuja, kun vuokra meni miun tilistä, etten mie joutunu koko perheen kuluja maksamaan.
Hän kävi töissä ja tek kovasti ylitöitä, jotta sai omia ostoksiaan maksuun , kun rakensi paattia ja sinne piti vähän välii ostaa tarvikkeita ja työskentelykoneita, jotka jo kerran varastetiin . Vakuutuksesta ei saatu paljo mittään, ku oma vastuu otettiin pois päältä. Niihin tavikkeisiin kului pari kertaa sama määrä, jos riittikään, kuin minun ostoksiini ja uusi paatin kone, loki ja automaattiohjaus ja mitä lie kaikenlaisia.
Ne on tarpeellisia kyllä, kun tuolla merellä pitää olla kunnolliset vehkeet. Hänkin yksin ajeli paljonkin, kun ei kesälomat ain sattunu samaan aikaan ja kun automaattiohjauksen asetti päälle, niin pääsi käymään vessassa ja jottain muuta tointa tehä matkan aikana. Paatti ol hidas kulkuinen, suurin nopeus ol 6,5 solmua, eikä sillä nopeudella paljonkaan ajettu: polttoainetta nääs kului enemmän....Siihen aikaa viel sai käyttää " löpöä" polttoaineena, sitä käyttäen, matkanteko oli edullisempaa. Hän kirjasi kesän matkakilometrit, ostetut polttoaineet ja muuta mielestään tarpeellista. Minä puolestani kirjoittelin veneilypäiväkirjaa johonkin vihkoseen, lähinnä säätiloista, leiriytymispaikoista yms.
Merielämä oli ihan mukavaa ja rentouttavaa, mutta...minusta alkoi maistumaan puulle jo loppukesästä, olisin välillä viettänyt kesäpäiviä kierrellyt kaupungissa ja puistoissa, näyttelyissä, museoissa. Juuh nauttinut noista kulttuuri riennoista välillä, mut ei kun ei...Joskus kun pysähdyttiin johonkin saareen tai paikkaan jossa oli tarjontaa minun kulttuuri nälälle, sit mie kävin katselemassa saarten taloja, pihoja, kukkaketoja, venevajoja, laitureita, lintuja, saarten pikkukauppoja, joskus oli asiaa apteekkiin, kun sellainen sattui matkan varrelle. Olihan niissäkin paikoissa nähtävää, kauniita maisemia, merta, saaria, puuttomia pikku luotoja, joissa kasvoi vain tyrnipensaita tai jotain kukkasia.
Kyllä nämä nähtävyydet ulkomaan matkat voittaa, joista mie en oo koskaan piitannu, turhaa matkustusta, kun kotomaassa on paljon kaunista ja katselemisen arvoista. Tää on miun mielpide ja voinha mie olla kotonakin maha kuralla, ettei tarvii ulkomail männä vessaan istumaan, sitä se kuitenkin tulis olemaan....herkkä vatsaisella, ku täälki matkailu vaatii sen, et pittää olla vessa näkö etäisyydellä, ku kiire tullee.....
Notta tälläistä kertomusta tällä kertaa.
Mukavaa viikonvaihteen odotusta kaikille ja jutustellaan myöhemmin lisää:))
Tuo on tuttua. Meilläkin saa puhua kauan että mies suostuu johonkin hommaan. Esim. Kattojen maalaamista puhuin varmaan 10 vuotta, mutta nyt ne on valkoiset. Hyvää kannattaa odottaakin.
VastaaPoistaHyvää vointia Anni ♥
Heippa. Kaikenlaista elämässä kokee, hyvää ja vähemmän hyvää. Kai niillä on oma tarkoitus ohjailla tätä elämän taapertajaa.
PoistaHyvää vointia sinulle Anneli:)
Mulla on kyllä niin lyhyet piuhat, etten jaksa kauaa katsella tekemättömiä hommia. Teen vaikka itte, vaikken osaiskaan. Ilmeisesti sen takia Vanha herra kyllä aika vikkelästi tarttuu mun kehottamiin hommiin. Lumitöitä se ei kuiteskaan saa tehdä - ne on mun hommia, että saan ees jotain liikuntaa.
VastaaPoistaNo nii, kyl mieki aikas hätähousu oon, ite oon paljon joutun tekemään kaikenlaista, ku en oo apuakaan ollu ain saatavilla.
PoistaMie otin mukulana jo lumitöistä oppia kotimökillä ja puun sahauksesta ja pilkkomisesta, pintojen maalaamisesta, heinäteosta, kyl maaseudulla ol montaa lajii hommia, kaikkeen tahdoin osallistua.
kyllä täällä maalla saa tehdä kaikenlaista hommaa.mie kanssa joutunut tekemään lehmä lypsystä alkaen kaikkea.meillä isäntä ei voi tehä astman takia paljoa mitään mutta lapsenlapset auttaa kyllä kun ovat jo aikuisia.
VastaaPoistaHei, mukavaa kun kommentoit. Nii' i mie oon monenlaist nuorena innostuneena opetellut tekemään, vaan niit oppeja ei paljo tarvii kaupungin kerrostalossa tehdä. tääl pääsee helpolla, ko vuokransa maksaa saa kaik tykötarpeet, lämmintä, vesi tulee ja menee, saunassakin käyn joka viikko, se on niitä nautintoja jota maalla opin, on nii kiva, lämmin ja puhdas olo.
PoistaMie en oo tehnyt maatalon hommia, ku vanhempain olivat yrittäjiä, mut siltikin oli tehtävä ne perustyöt jotka ei tulleet valmiina etteen.