Isäni oli käsityöläinen, valmisti nahkaisia aamutossuja. Sodan jälkeen oli saatavilla vain kangasta, jolla hän aloitti tossun valmistuksen.
Tässä kuvassa hän on työnsä ääressä, hän leikkaa pienellä terävällä veitsellä nahasta jotain tossun osaa. Kaikki tehtiin käsityönä, ompelukone oli ainoa laite.
Muistan pikkutyttönä ja nuorena teininä, tossuja oli lesteissään kuivumassa kammarin uunin päällä ja keittiön hellankin päällä, kun se oli tarpeeksi jääntynyt, etteivät tekeleet palaneet. Liisterin haju leijaili kammarissa, jossa nukuttiin. ( Liisteri tehtiin vedestä ja vehnäjauhoista, annettiin muhia että alkoi käymään, haju oli aika kauhea, mutta kuivuessaan haihtui eikä jättänyt jälkiä tossun sisäpinnoille.) Tossun lestejä on kuvassa hyllykössä, niitä oli jokaista kengän numeroa vastaava koko.
Tällaisia muistelmia minulla, koetan muistella ja kirjoitella myöhemmin lisää.
Nukkumatti on tulossa...ja sillä on sininen auto ja se auto surraa näin...surrur surrur ja lähtee unen sinistä maata päin. ( Laulusta:Sininen uni )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti