Torstaina pientä pakkasta

 Hei hei, täällä muumi.

Jos ei ihan muumi, mutta mummi on vuosien takaa, suosinut raitaa, tikkitakki on myös oma tekele.

Venereissulla ollaan ja saaren rannassa miltei aina oli toppatakki oltava päällä. Ei kuitenkaan auringonpaisteella, ehkä sentään toppis odotti iltavuoroaan. 
Keskimmäisessä kuvassa ollaan mökissä ilta kahvilla ja odotamme miehiä verkonlasku hommista.
 
Roosaa ja valkoista. Tämä pusero on purkulangasta ja olin pakotettu tekemään valkoiset raidat, että roosa lanka riittäisi.
Oikein villalankoja, pariin kertaan tehty, alkuperäinen oli villatakki enkä oikein tykännyt siitä. Kasasin langan uuteen malliin ja kyllä tätä veneretkillä tuli käytettyä.

Musta- valkoraita oli tällä kertaa päällä. Selkäosa oli musta ja helmassa oli leveä resoori, joka oli huutoa 1980 luvulla. Paksulla puikoilla aina oikeaa ja tykkäsin tekeleestäni. Lanka oli jotain akryylilankaa, ei oikein mukavan tuntuista, mutta edullista.
Olemme Porissa veneilijöiden yhteistapaamisessa, paatteja oli paljon ja veneilyseuran ranta oli kivikkoinen,maasto jyrkkää ja rosoista. Venereitti oli hyvin merkitty ja rannassa oli uusia laituripaikkoja vierailijoille.
Kotiin lähtöpäivänä oli kauhea tuuli, jouduimme odottamaan Mäntyluodossa, jossakin kalasataman rannassa iltaan asti, jotta voisimme lähteä kotiin päin. Meri kävi kuoppaisena, kun illan suussa lähdimme matkaan. Oli se aikamoista veivaamista, tavarat putoili lattialle ja koirakin levitti jalkansa lattialla maatessaan.  Reitti oli kapea ja kivinen, poikkeamiin ei ollut varaa, muuten rytisi. Joku uskalikko aikoi hinata toista venettä, mutta muiden veneilijöiden antamien LA- puhelin varoituksien myötä, luopui aikomuksestaan ja palasi takasin Mäntyluotoon, odottamaan parempaa säätilaa.
Verrattomia muistoja kumpuaa mieleen, vanhoja valokuvia katsellessa. Paljon olisi tarinoita kerrottavana, palataan juttuihin. 
Nämä kuvat ovat 1980 luvulta .